Ärtymystä

Mä oon vielä täällä Vaasassa. Kivaa. Enpä mä oikeen mitään oo tehny, hengaillu vaan ja kattonu leffoja. No toissa päivänä oltiin Hannelen kans syömässä Marco Polossa ja eilen Tomaksen kans syömäs Raxis. Sit mentiin Hannelen kans kattoo Tyttö Sinä Olet Tähti. Ihan suloinen leffa, mutta jotenki jätti kuitenki tyhjäks. Suomalaiset leffat usein tekee niin. Ett niistä puuttuu kuitenki SE pointti ja sit ne melkein on hauskoja, mut ei sit ihan kuitenkaan.

Tietokone otti ja hajos totaalisesti. Onneks opinnäytetyö saatiin ulos sieltä, mut on siel sit kaikkii kuvii ja leffoja ja biisejä, nyyh, mun kaikki biisit, niitä tulee ikävä. Ja sit kun vihdoin sain Sims 2sen niin nyt en sit pääse pelaa sitä, kun ei oo konetta. Tänään vien tietokoneen Samille eli Lähiölle lääkäriin, toivottavasti se pystyy tekee koneelle jotain. Jos pelkkä windows on paskana, niin sit se kai on ihan pala kakkua, mut jos se onkin kiintolevy, joka on menny paskaks, niin se on ikävämpi juttu se. Takuukin on mennyt umpeen 10.12.2005. Pirullista.

Ei huvita palata Helsinkiin, lomalla on niin mukavaa. Helsingissä odottaa vaan laskut ja vuokra ja työni tuhkakupissa. Tomaskin on niin hirmu mukava ja sit täällä on kavereitakin. No on Helsingissäkin, mut sielä mä oon töissä tuhkakupissa typerinä kellon aikoina ja aina lauantaisin, niin en mä ketään sit ehdi nähdä. Haluan mun töitä, haluan haluan haluan. Nooooh, mulla on seuraava työvuoro vasta 7.1. ja tässä on vielä uusivuosiki edessä...

Ho Ho Ho...

Olen pallo. Lahjottu. Tyytyväinen elämään.

Tänään näen ystäviä. Sangen mukavaa. Ainoo ongelma on, että muhun ei mahdu pisaran pisaraakaan mitään. Pitäs keksiä joku kahden tunnin laihdutusohjelma. Äkkiä, noin minuutissa.

I'll Be Home For Xmas

Nyt olen Vaasassa, olen ollut täällä jo maanantaista. IhkuRaksuu.
Maanantai oli megahektinen, mun piti vielä tehdä yks lahja Tomakselle ja siinä meni odotettua kauemmin, kun se ohjelma, jolla tein lahjaa, kieltäytyi ajoittain yhteistyöstä. Sit tuli niin kiire, etten ehtiny käydä hakees uutta tarraa mun VR-korttiin, ja jouduin lähes juoksee junalle Sepen ja neljän painavan laukun kanssa. Meinasin jo luovuttaa, kun tuntu, ett olkapäät poksahtaa ihan just paikoiltaan ja Sepe vetää viimeistä päivää mua ihan toisiin ilmansuuntiin ja olin vasta puolivälissä Vaasankatua. Oikeesti, mitä helvettiä on tapahtunu herrasmiehille??? Kaikki vaan käveli mun ohi eikä noteerannu mitenkää, vaikka mä olin ihan finaalissa ja varmasti läähätin pahemmin kuin Sepe. Mut toisaalta, jos joku ois tarjonnu apua, olisin luultavasti kieltäytyny siinä pelossa, että avuntarjoaja vaan varastais mun kamat. Ja minkä takia kattennettavia tietokoneita sanotaan kannettaviksi, kun ne ei vitussa ole sitä??? Mun oma ainakin painaa jotain triljoona kiloa ja sitä ei halua kantaa metriäkään kuin äärimmäisen pakon edessä.

Junassa meni hyvin, katoin Truman Showta ja nukuin, mutta Seinäjoella Sepe tajus, että siinä samassa junassa on kani jollakin mukana sellaisess kantokopassa. Sepe hiuko sitä kania Vaasaan asti ja vikisi ja tärisi ja rimpuili ja olin valmis lahjoittamaan sen ensimmäiselle, joka vaan olis huolinu sen, kun se oli vaan maailman ärsyttävin.

Tiistaina shoppailin viimeset joululahjat ja olin illalla kotona saunassa, oi mitä juhlaa! Mulla on ollu niin ikävä saunaan, viimeks saunoin varmaan joskus kesällä.

Eilen kiertelin vielä kaupungilla ja illalla olin käymässä Mickin, Jussin ja Pian kanssa Domissa yhellä...no ok, 2lla siiderillä ja 1llä glögillä. Tänään ajattelin tehdä joulutorttuja ja vaan olla, kyllä lomailu on mukavaa.

An Accident In Paradise

Mua on kohdeltu kaltoin. Ensin posti on toimittanu mun kirjeitä, eli laskuja, väärään osoitteeseen niin, että ne on menny sit lopulta perintätoimistolle. Laskuissa on kyllä ollu oikee osoite, mut postinkantaja ei oo oppinu erottamaan numeroita toisistaan. Laitoin postille valituksen, mutta toistaiseks en oo kyllä kuullu mitään. Sit kävin vaihtaas mun junalippujen päivii, ja jouduin tosissani kimpaantumaan VR:n työntekijälle, kun se oli maailman kamalin. Se esim. kysyi, ett onko mulla edes varaa tähän lipun vaihtoon...Se vaihto maksoi euron ja kymmenen senttiä. Lisäks mun junan aikataulut oli päin pyllyä enkä saanu toivoo, ett haluun PC-paikan, mut koska se mies oli niin kauhee, en vaan enää jaksanu jäädä vääntää sen kans. Mun piti mennä vielä jouluostoksille, mut se mies pilas totaalisesti mun päivän, enkä sit enää halunnu mennä mihkään.

Oltiin Marin kanssa keskiviikkona yhellä, vielä kasin maissa sanoin Marille, että lähetään sit ajoissa kotiin, ettei Sepe oo yksinäinen. Yheltätoista taisin kumota itseeni shotteja ja puhua rivoja tyttöjen juttuja kovaan ääneen. Kahden maissa olin ehkä kotona. En muista.

Torstaina eli eilen puolinukuin kahteen asti, sit oli pakko nousta, että ehtii töihin. Portaissa astuin harhaan ja vedin kunnon pannut. Löin oikeen käden ranteen ja oikeen jalan polven kipeesti portaankulmaan, nyt olen rampa. Onneks en kuitenkaan kaatunut sillee, ett ihan kaikki rappuset alas, sit olis käyny pahemmin. Töissä lähdin viemään pulloja roskiin, mut koska mulle ei annettu roskiksen avainta, jäin lukkojen taakse tosi syvälle maan alle, jossa ei oo ees kuuluvuutta soittaa, ett help. Lähin sit ettii ulospääsyy, onneks löysin Hesen työntekijän, joka vapautti mut ahdingosta. Muuten olisin ehkä viettänyt sen yön kellarissa. Töissä tiputin ihan kaiken lattialle ja kolhin itseäni joka paikkaan, oon varmaan joka paikasta mustelmilla. Kelasin, ett olisin päässy töistä joskus yheltätoista, mut koska mulla oli huono päivä, olin kotona puoli kolme. En enää ikinä kelaa mitään.

Tänään taas töihin, ja huomenna, silloin on kamala päivä, meen päivällä yhdeks ja pääsen joskus yöllä puol kolme. En jaksa, en. Onneks maanantaina pääsen kotiin Vaasaan, oikeasti lasken minuutteja, kun mulla on niin kova ikävä hyvää ruokaa, Niklasta, saunaa, Vaasan kavereita, kaikkea. Kukapa olis uskonu, että jonain päivänä tulee se päivä, etten malta housuissani pysyä, kun hiuon niin kovaa kotiin, Vaasaan.

You R So Vain...

Väsyttää, kohta pitää lähtee töihin, kotona oon vasta joskus yö-kolmelta. Tän työn aikataulut ei yhtään sovi mulle, seuraavana päivänä tuntuu siltä, kuin olis darra 4 life. Sit mä en kestä, kun en ite polta, niin seistä 9 tuntia tuhkakupissa, se savu menee silmiin ja sit kirvelee ja vaatteet haisee pahalle ja on hankala hengittää. UliUli.

Sunnuntaina avasin rinnekauden, oltiin Himoksella lautailee. Jee Jee, kivaa oli, sitä lisää.

Eilen olin jouluostoksilla, kivaa. Tosin äiti ja isä on joka vuosi yhtä vaikeita tapauksia, niitten lahjontaa vielä pitää pohtia.

Opinnäytetyön tekeminen on vieläkin vaan niiiiiiiiiiiin raskasta. Tänään sain onneks lähetettyä rehtorille jatkoaikahakemuksen, saa nähä miten käy, thumbs up.

Vielä pari päivää, niin pääsen kotiin. Olipas mulla paljon asiaa, hmph. (Oho, teeveestä tulee Wallace&Gromitti, pitääkin katsoa sitä.)

p.s. älkää kukaan tulko tänään kipinään syömään tai tilaamaan megavaikeita drinkkejä, kun oon sielä yksin ensimmäistä kertaa illassa. tilatkaa vaan bissee tai siideriä, niitäkin vaan hanasta.

Cannot Beat The Feeling

Minkä takia aina, kun on darra tekee niiiiiiiiin kovasti mieli juuri coca-colaa, tuntuu, ett voisin suorittaa murhan, ett saisin iiiisooon lasillisen ko. juomaa jäillä?Kaikista parhaiten uppoisi mäkin cocis (tulipas mainostettua, anteeksi). Uiuiuiuiuiui, tahtooooo. Mutta sitten on niin laiska olo, ettei jaksais liikkua mihinkään. Mutta nyt on hätätilanne, kai tästä on pakko raahautua kauppaan, koska kaapissa ei ole muuta kuin vettä ja vesi ei nyt kelpaa.

Olin eilen katsomassa jäähallilla sukkahousuheviä, eli Uriah Heepiä, Dioa ja Asiaa. Kyllä, ihan oikeasti olin tuolla! Kaveri soitti 18.30, ett lähetkö, kun on vapaaliput, ja koska meinasin kuolla tylsyyteen, niin päätin lähtee. Siellä me sitten istuttiin HIFKin vip-aitiossa, koska kaverin kaveri oli jostain syystä siellä ja kun muut mossas, mä naureskelin itsekseni ja nautiskelin ilmasista alkoholijuomista. Ihan hauska ilta oli, kahdeksitoista kotiin ja sit päätin lähtee vielä Sepen kanssa koirapuistoon, tosin mulla oli hame ja yöllä oli ehkä sata astetta pakkasta eli hypotermia meinas tulla.

Samuli, Katja ja Tomas oli täällä la-ti, oli kivaa. Su oltiin shoppailees Katjan kans, tai mä en kyllä ostanu mun nolla-tilillä mitään, ja sit illalla mentiin kaikki kattoos Pinnan Alla-leffaa. Oli ihan sellanen ok sunnuntai-illan leffa. Maanantaina olin eka töissä ja sit mun luona oli pienet juhlat, siellä oli kaikkia mun serkkuja esim. Sit mentiin bassoradion bileisiin La Touriin, kyllä oli hauskaa. Tiistai ja keskiviikko on ollu vaan sellasta mooausta, ärsyttävää. Tänään on kyllä pakko istuu tiiviisti koneella ja kirjottaa tota opinnäytettä, tosin ensin kyllä etsin itselleni litroittain juotavaa.

Ens viikon sunnuntaina lähen kotiin, ihanaa.

Nightmares.

Vihdoinkin en ole enää kipeistä kipein. Tänään on jo toinen päivä, etten ole ottanut särkylääkettä yhtään, kivaa.

Eilenpäs ostin jouluvalot ikkunaan. Omasta mielestäni kotini on nyt heti paljon kodikkaampi, mutta tuskin se noista valoista johtuu, vaan siitä, että siivosin monta monituista tuntia.

Olen nähnyt sangen pelottavia unia viime aikoina jo monta yötä putkeen. Ekaks näin unta vesikauhuisista oravasta ja siilistä, jotka jahtas mua niin, että jouduin pyykkitelineen päälle karkuun. Näin jälkeenpäin uni ei kyllä kuullosta yhtään pelottavalta, vaan pikemminkin huvittavalta, mutta yöllä se oli niin pelottava, etten uskaltanut enää nukkua. Viime yönä vuorossa oli sitten pelottava krokotiili, joka samoin jahtas mua jossakin viidakossa. Oli siellä sitten jotain pelottavia alkuasukkaitakin ja vanha mies, jolla oli lemmikkinä pelottava karhu. Molempina öinä oon vihdoin heränny sit siihen, että myös Sepe näkee painajaista tai jotain levottomuutta aihettavaa unta, ekana yönä se kauheesti vikisi ja potki jaloillaan menemään ja toisena yönä peräti ulvoi unissaan. Sepen ulvominen on kyllä aika huvittavan kuulosta, ei yhtään sellaista susimaista, se on enemmän sellaista..hellyyttävää, niinkuin vaikka poikien äänenmurros.

Tänään olin aika tuohtunut ihmisiin. Ne kun on ihan tyhmiä, kun niiden on pakko änkeä metroon/sporaan hengen hädässä, vaikka jotkut yrittää vielä päästä sieltä ulos. Aivan kuin se metro nyt mihinkään lähtis, kun molemmin puolin ovea on ihmisiä, jotka yrittää päästä sisään/ulos metroon/metrosta. Vanhukset osaa kans olla aika rasittavia. Tänäänkin joku papparainen tönäs mua kipeesti selkään, kun odottelin omaa vuoroani, että pääsisin sieltä metrosta ulos. Lopulta se änkes mun vierestä paniikissa ja kiukussa ja mä sain tosissani tehä töitä, että pysyin edes pystyssä. Kaupassa joku mummo puolestaan ihan röyhkeesti etuili mun takana olevaa tyttöä ja sitten, kun se tyttö huomautti asiasta, rupes mummo vaan kiukkusesti vänkäämään vastaan. Lopulta tyttö vaihtoi kassaa kokonaan ja se mummo vaan naureskeli kassalle, että onpas nää nuoren nykyään kiukkusia. Sokoksella vuorostaan kassalle oli äärettömän pitkät jonot ja kaikkien myyjien kädet täynnä ja sitten koko jonon ohi kiilaa taas joku mummo ja törkeästi keskeyttää kaikkien muiden ostokset vaatimalla, että joku heti tulisi näyttämään, missä on öljykynttilöitä. Kun kukaan ei sitten siihen oikein ehtinyt noteeraamaan mitään, jupisi mummo huonosta palvelusta ja köpötteli tiehensä. Huoh, olenkohan itsekin vanhuksena yhtä hankala ja kiukkuinen?

Tänään ja huomenna pitää töihin, huominen vuoro ei oikein huvita, se kun on klo.13.30-02.00, jos oikein huonosti käy eli on kiire. Kaiken lisäksi Samppa, Katja ja Tomas tulee huomenna mun luokse, niin ei sit senkään takia malttaisi olla töissä. Onneks muuten oon vapaalla ne päivät, kun ne täällä on, niin ei sitten ole niin kauheeta, vaikka huominen meneekin töissä.

Vihaan muuten tosi paljon Black Eyed Peasin My Humps-biisiä, toinen kamala on se Olavi Uusivirran kamala kamala "on niiiiin helppoo olla onnellineeen...", aina kun se tulee, on vaan pakko vaihtaa kanavaa, kun se on vaan niin ärsyttävä biisi.

Walking In the Air.

Hmm, mitäs olenkaan tehnyt...
Perjantaina oltiin Annen kanssa Onnelassa, seuraavana päivänä iso morkkis, vaikken mitään tehny. Morkkis siitä, ett meni rahaa, jota mulla ei ole ja morkkis siitä, että koko lauantai meni mooamiseen. Morkkis siitä, että en yrittänytkään parantaa itseäni, vaan lauantaina taas olin entistä kipeämpi. Teen ehkä omaa kipeytymiseni historiaa, seitsemän päivää kipeenä, hmph. Tai no, silloin, kun käsi murtui, olin puoli vuotta kipeä putkeen, toivottavasti en riko sitä putkea ikinä. Aamut alkaa ihan hyvin aina, ja oon onnellinen, etten herää kipuun, mut sit joskus puolen-tunnin jälkeen alkaa hiljainen jomotus ja parin tunnin päästä se jomotus onkin sitten jo sietämättömällä tasolla. Eilen illalla nousi kuumekin ja vuorotellen tärisin ja hikoilin koko yön.

Ja sitten yöllä heräsin kuuntelemaan, kun naapurin poika hakkaa naapurin tyttöä. Se teki niin la-su välisenäkin yönä. Oon jo muutamana kertana miettiny, ett pitäisköhän mun soittaa poliisi, ett onkohan se niinkuin mun kansalaisvelvollisuus? Mut sit se tilanne jotenki aina katkee siihen hakkaamiseen ja sen jälkeen ne jutustelee normaalisti. Eikä sillä tytöllä edes ole ikinä mustaa silmää tai mitään, minkä mä näkisin muistona yöstä, kun se tyttö vaan huutaa niin vimmatusti. Siinä vaiheessa siis kun poliisi olis paikalla (ja se luultavasti kestää la-su yönä kello 04.00 aika kauan), koko tilanne on ohi, eikä ne enää voi ketään viedä ikuisiks ajoiks vankilaan, niinkuin mä toivoisin.

Tänään pitäis hieman siivoilla ennen kuin Kipu iskee. Ja tehä opinnäytetyötä. Eli siivoon ja vajoan sänkyyn katsomaan Polar Expressiä. Niin. Pitäis mun mennä näkee Janicaa, mut en taida uskaltaa, ku haluun nyt vaan parantua ja aina jos juon vähänkin ja rällästän jossain, olen seuraavan päivän tosi kipeä ja toivon eutanasiaa.

Let It Snow, Let It Snow, Let It Snow...

Ooooo...katsoin juuri säätiedotusta ja sehän lupas lunta. Ihanaa, vihdoinkin.
Ummistan silmäni lumihiutaleiden vieressä olevilta sadepisaroilta.

Marianne.

Viikonloppu meni itsesäälissä. Yllättävää.

Maanantaina olin kipeistä kipein. Tiistaina menin ulos Ninnin kanssa, oltiin Kipinässä, Ysi-baarissa ja Lostarissa. Oli ihan kivaa, vaikka miehet oli nuljakkeita. Mikä saa ne kuvittelemaan, että lähen naimaan kello puol neljä yöllä juteltuani ko. hlön kanssa 5 minuuttia. Ne tulee tyyliin: "Hei, mun nimi on Lasse, mikä sun nimi on..."Mä mulkaisen ja vastaan: " Pirkko." "Hauska tutustua, lähdetäänkö mun luo, asun ihan tossa kulman takana. Mä haluisin vähän läheisyyttä." Siis voi pliis! Ei noin mun kanssa toimita, ei. Pitääkö mun kehittää sellainen paita, missä on ohjeet limanuljakkeille pysytellä kaukana musta? En halua yhden illan juttuja, ne ei anna mitään ja seksikin on silloin ala-arvoista. Eikö baariin voi mennä ilman, että joku tyhmä tulee heti luulemaan, että olen jotain vailla? Onko se jotenkin laitonta lähteä tyttöjen kanssa ulos ilman taka-ajatuksia?Ja mitä helvettiä? Haluais läheisyyttä? Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, kun molemmat kuitenkin tietää, mitä Lasse tai kuka lie on vailla, kiitos.

Tänään olen taas kipeistä kipein, en siis darrassa, vaan oikeasti kipeä. Mutta koska satuin olemaan eilen Kipinässä dokailees, en pysty olee tänään pois töistä, koska se olis vähintäänkin epäilyttävää käytöstä. Jopa käveleminen tuottaa tuskaa.

Huomenna meen illalla tekee yhden työkeikan, olin vastaavassa myös perjantaina. Olin ErikoisHammasTeknikoiden pikkujoulujen baarimestari, hih hiih. Aika huvittavaa työtä, helppoo ja ihan hyvää rahaakin. Tulee tarpeeseen. Perjantaina mulla ja mun serkullani Evellä on meidän henkilökohtaisen pikkujoulut, syödään ja puhutaan paskaa. Ainoo, mikä on tässä ongelmallista, että pidetään joulut Even luona ja Eve asuu Espoossa. Kotiutumisesta saattaa koitua ongelma.

Otsikkoon viitaten, olen koukussa Marianne-karkkeihin.

np. Looptroop-21 Bars

Nonni.

Eka päivä Kipinässä takana, pidin työstäni. Ainoo tilanne, jolloin menee vähän sormi suuhun, on silloin, kun tilataan jotain drinkkejä, läheskään kaikkia en osaa, pakko opetella, tai sit tulostan vaan pitkän listan ohjeita, miten niitä tehdään ja sit plärään sitä listaa henkeni hädässä. Olin kyllä töiden jälkeen ihan poikkipuhkikatkirikki. Halusin vaan pikasesti nukkumaan. Ainoo, että kun ravintola menee kiinni 02.00 niin sitten mulle tulee hieman kotiutumisvaikeuksia, kun viimeinen spora kuitenki menee jo tätä ennen. Onneks siellä on sellainen taksikortti, jonka avulla voi matkustella.

Meillä oli äsken Sepen kanssa Taistelu. Kun aina, kun mulle tulee postia, Sepe saa henkilökohtaisen hermoromahduksen ja menee tappamaan joka vihollisen, joka sieltä postiluukusta tipahtaa. Nytkin se aamulla tuli tyytyväisenä sänkyyn iso kirjekuoren pala hampaissaan, tyyliin "kato äiti, mitä sain". Mä yritin sitten ottaa sen palasen siltä pois, mutta sehän nyt ei terrierille käy. Maattiin sitte sängyllä naamat vastaikkain ja kumpikin piti sitkeesti kiinni omasta paperinpuolikkaastaan, kunnes pala sitten katkes. Pala kuitenkin oli liimautunut (hah hah) Sepen hampaisiin kiinni niin, ettei Sepe saanu enää suuta auki ja sit se ihan surkeena irvisteli ja murahteli mulle, mut kuitenki tunki suuta mun naaman eteen, silleen "APUA AUTA NYT ÄKKIÄ!!!"Kymmenen minuuttia siinä meni, ett sain pinseteillä Sepen liisteröidyt hampaat erilleen toisistaan. Oppiiko terrieri tästä mitään? -Ei.

Tänään sain vihdoin lisää kirjallisuutta opinnäytetyötä varten. Eli tänään siivoan, pesen pyykkiä, käyn kaupassa ja pankissa, teen Sepen kanssa pitkän lenkin ja sitten...ehkä kirjoitan työtä, ellei tvstä tule mitään ja ellen ole esivalmisteluista ihan poikki.

Prozac Mood Brightener-Wash Your Blues Away

Tulin just leffasta, ei se ollut niin pelottava kuin luulin, mutta ihan tyytyväinen olin, että valittiin päivänäytös, illalla olis joka tapauksessa ollut pikkasen jännittävää mennä kotiin.

Masennuin. Taas. Yleistä näinä päivinä. On niin epäreilua kaikki. Manailin Tomakselle puhelimessa, etten ikinä löydä kivaa työpaikkaa ja ylene elämässä tai missään. Kun on niitä ihmisiä, jotka ei juurikaan tee töitä, ainakaan hyvin, niitä samoja ihmisiä, jotka oli lukiossa röökipaikalla ja tutustui kaikkiin cooleihin ihmisiin ja pääsi cooleihin bileisiin, niitä samoja ihmisiä, jotka ylenee töissä ja nostaa sikaisoo palkkaa vaan sen takia, että ne on pää auki joka paikassa, ne ihmiset on niitä, jotka huomataan. Sitten on niitä, jotka tekee työtä hyvin ja ahkerasti, ei oo tuskin koskaan töistä poissa, vaan mielummin ryömii työpaikalle toinen jalka syvällä haudassa, jotka ei haluu hyppii pomojen silmille, puukottaa työkavereita selkään eikä nuoleskella kieli syvällä siellä jossain ja joita ei huomata silloin, kun puhutaan palkankorotuksesta ja ylennyksistä. Miks huomattaiskaan, kun ei ne jälkimmäiset osaa mennä lyömään nyrkkiä pöytään, ett nyt jumalauta lisää liksaa eli kansan kielellä L.L. Valitettavasti kuulun tuohon jälkimmäiseen ryhmään ja tuun varmaan aina olemaan tavallinen rivityöntekijä, jonka lahjapaketissa lukee joka pikkujoulu joko Pauliina tai Katariina Karoliinan sijasta. Miks mä en osaa ryhdistäytyä????

Tämä ei ollut henkilökohtaisesti osoitettu kenellekään muulle kuin itselleni, joka olen saamaton paskiainen.

np. korn-eaten up inside
(sangen osuvaa)

silence

Enpäs ole kirjoittanut aikoihin, en ole jaksanut, vaikka on tapahtunut sata ja yksi asiaa. Noh, kirjoitan ne sata ja yksi asiaa nyt sitten.

1. En viihtynyt Georgessa, se paikka on on sellaisille, joille ravintola-ala on kutsumusammatti. Mulle se on vaan välietappi etsiessäni itseäni joten mulle on herttaisen yhdentekevää, kuinka monta cm haarukka sijaitsee lautasesta ja kuinka monen asteen kulmaan jälkiruokalusikka asetetaan. Mua ei myöskään kiinnosta kumarrella yhtään ketään, ei työkavereita tai asiakkaita. Mulle nuorekas työilmapiiri ei tarkoita sitä, että ollaan +35 vuotiaita ja puhutaan lasten kasvatuksesta ja pikkujouluissa vedetään hienostunut humala punaviinillä. Joten se työ loppui lyhyeen.

2. Nyt olen opinnäytetyölomalla ja meen huomenna Kipinään töihin. Opinnäytetyö edistyy ihan hyvin, kunhan saan lisää kirjoja. Eilen vietinkin kirjastoissa koko päivän ja kun vihdoin löysin jotain materiaalia, en saanutkaan lainata kirjan kirjaa, koska mulla on kirjastoon 6€ myöhästymismaksuja, jotka mun pitää maksaa laskulla himassa ja sit menee n. 2 viikkoa ennen kuin saan lainata mitään. Perkele, olis nyt ollu ees joku tähtitieteellinen summa, mutta että 6€, halveksuttavaa. Onneksi Tomas soitti Jusulle, joka lupas tulla mun kanssa kirjastoon lainailee sen kortilla.

3. Oltiin keskiviikkona Marin kanssa katsomassa stand-up komiikkaa ja hypnoosia. Oli hulvattoman hauskaa ja ajatukset oli ihan muualla, kuin maallisissa murheissa. Ensikerralla haluan kyllä mennä vapaaehtoiseksi, haluan tietää, olenko altis hypnoosille.

4. Perjantaina oltiin hienosti tyttöjen (Mari, Leyla ja Maisu) kanssa syömässä ja juomassa. Sen jälkeen mentiin Uniqin ilmaisen siiderin bileisiin ja sit vielä Onnelaan. Musta on tullut sangen tylsä. Mä en baarissa enää yhtään ikinä riehu, kunhan istun vaan ja juttelen "shivishtyneithä", saatan liikkua paikaltani vain baaritiskille ja vessaan sekä loppuillasta narikkaan. Joka tapauksessa oli tosi kiva ilta kuitenkin.

5.Lauantaina ja sunnuntaina mooasin vaan, ja maanantaina eli eilen oli tosiaan kirjastokeskeinen päivä.

6. Kohta menen katsomaan Emily Rosen Riivajaa Ninnin kanssa päivänäytökseen, päivänäytökseen siksi, että muuten en ikinä uskaltais mennä kotiin yksin. Tästä raporttia tuonnenpana, luultavasti joskus ensi yönä, kun en kuitenkaan kauhuissani saa unta.

7. Viime viikkoina oon saanu olla extrakiitollinen kaikille mun kavereille siitä, että ne on olemassa. Kunpa mä voisin jotenkin korvata tän kaiken avun, mitä mä oon saanu. Erityisesti voisin mainita Marin, kun se aina jaksaa(?) kuunnella mua, Ninnin, kun se otti mut Kipinään töihin ja pelasti mun talouden, Tomaksen, kun sekin aina jaksaa kuunnella mua ja hoiti Vaasasta asti mulle kirjastokortin ja kaikki muutkin ihanat, ihanat ihmiset, I Own You Big Time. Heh, tää kuullosti varmaankin joltain sellaselta kiitospuheelta, joka pidetään esim. Oscarjuhlissa. Mut oikeesti, pidän teistä kovasti, kunpa mä en vaan olis kauhee riesa teille ja kunpa osaisin auttaa teitä samalla tavalla joskus.

I Want You Back Into My Life...

Tomas oli mun luona viikonlopun ja unohdin hetkeks kaiken muun.
Tunti sitten se lähti takaisin Vaasaan ja nyt mä oon Maailman Surullisin ja itkeny puolitoista tuntia putkeen.

Tuntuu Maailman Yksinäisimmältä. Maailman Kurjimmalta. Kaikki vaan kaatuu. Kuullostaa kovin dramaattiselta, mut...no, ne jotka tietää, tietää, ett oikeesti mulla kaikki kaatuu.

Opinkohan mä ikinä tekemään päätöksiä, jotka oikeesti on hyviä ja jotka ei satuta ketään, varsinkaan mua? Tällä hetkellä tuntuu, ett voisin hetkellä minä hyvänsä soittaa isälle, ett tulis hakee mut ja mun tavarat Vaasaan. Voisin ihan hyvin asua Tomaksen kainalossa ja käydä vaikka vitun Makuunissa töissä. Ainakaa mulla ei olis tuhat ja yksi ongelmaa, lähes nolla kaveria ja näin yksinäinen ja paska olo. Tekis niin mieli luovuttaa, mä en haluu mennä nukkumaan yksin.

Mut huomenna on eka päivä Georgessa, pitäisköhän mun olla hermostunut?

~~~~~~~~Let Me Love~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

I Have Legs

Eilisen lenkin jälkeen jalkani muistuttavat olemassaolostaan.
Käveltiin 3 tuntia Marin kanssa ja sitten vielä mentiin Kallion baarikierrokselle. Oli mukavaa.

Tänään vaihdoin vessaan lampun, olen aika taitava, sillä vessassani ei ole sellaisia perus-wcvaloja, vaan kattoon upotetut spotit. Musta tulis vielä hyvä aviomies jollekin.

Näin omituista unta, siinä siskoni muuttui merenneidoksi. Ei mulla edes ole siskoa, mutta unessanipa oli.

Olen tavattoman väsynyt, voisin vain nukkua. Sen sijaan tyhjennän tietokoneeni sisältöä cd:lle, aikaa vievää ja turhauttavaa.

Tekee mieli suklaata, ehkä menen kauppaan. Tai menenkin, koska maito on loppu.

Can't Buy Me Love???

Ihanaa, täydellistä, oon sheikannu buutii koko päivän itekseni himassa, ku palkka tuli tänään.
Ja se oli kerrankin iso, no ei nyt mikään tähtitieteellinen, mut sellainen, et sain maksettuu KAIKKI laskut ja tilille jäi rahaa niin, ett voin shoppailla, jos haluun ja silti jää rahaa vielä ruokaankin. Sain kerranki laitettuu jopa säästötilille jotain säästöön niitä kuuluisia pahoja tilanteita varten. Nyt ens kuun pitäis olla kans sangen ihana, kun tulee veronpalautus (618euroo, jes jes jes) ja mä sain rästilaskut maksettuu jo tässä kuussa eli ens kuussa kaikki rahat on mun mun mun ja mä saan ostaa sikana joululahjoja kerranki.

Sekin on kertakaikkiaan ihanaa, täydellistä, että Tomas tulee perjantaina. Ihan kuin olisi joulu.

Tänään mennään Marin kanssa lenkille, jee, mulla on illalla tekemistä! Jee, mä saan avautua kaverille asioista! Jee, mä laihdun! Jee, Sepe saa liikuntaa!

np. Kanye West - Gold Digger
(heh heh hee...oiva sheikkausbiisi ja muutenkin päivään sopiva)

little pieces of happines

Jes!!!Minna tippu BB:stä, täydellistä!Jes!!!Kathy päätti lähtee sieltä ite (vanha uutinen, mut menee samaan hehkutukseen), täydellistä!Nyt sarjaan ei jää ketään ärsyttävää ihmistä, nyt mulla ei oo enää mitään syytä seurata sitä. Hmmmm.

Tietokoneessani ei ole enää virusta, eihän se olekaan ollut kuin puoli vuotta täällä, kun en ole osannut poistaa sitä. Welhon virustorjunnan päivityksen myötä ongelma kuitenkin vihdoin ratkesi. Hyvähyvä.

Olin äsken syömässä. Ravintolassa oli Mies asiakkaana. Mies oli ainakin 50+ niin, että turha tästä vetää mitään johtopäätöksiä. Miehellä oli Ääni. Se Ääni oli niin jotenkin lumoava. Sillä oli siinä kotiteatteri. Se ääni sopis täydellisesti esim. kuvailemaan elokuvia. Tai sit se vois olla opettajan ääni, siis se oli vaan niin vangitseva, että mä ainakin kuuntelisin mitä vaan, mitä se sanois. Olisin voinut istua ravintolassa tuntikausia kuuntelemassa pelkkää Ääntä. Se oli vaan jotenkin niin hypnoottinen ääni, etten pystyny keskittymään oikein mihinkään. Todella omituista käytöstä itseltäni.

Mutta nyt noudattamaan sunnuntain rituaalia eli...C.S.I MIAMIIIIII. Jakso kuullosti sangen mielenkiintoiselta, kiva kiva sunnuntai-ilta.

Don't Make a Sound, Can You Hear Me Now?

Olen melkoisen vittuuntunu jälleen kerran idarinaapurin pissistyttöystävästä, joka taas on kirkunu ja mesonnu aamu/yö puol neljästä asti siitä, kuinka kurjaa sen elämä on. Paska mäihä, tein siitä just toivottavasti vitusti kurjempaa, ku valitin isännöitsijälle. Don't mess with a tired woman, girl.

Eilinen työpäivä tuntui maailman pisimmältä, se ei vaan tuntunut ikinä loppuvan. Mun eka piti lähtee johonkin, mut olin vaan niin kuoleman väsyny, ett tulin suoraan töistä kotiin ja yritin nukkua, en edes jaksanut katsoa Araknofobiaa neloselta, vaikka tarkoitus oli.

Pitäs tiskata, käydä kaupassa ja tehä opinnäytetyötä, mä en niin jaksais tehä yhtään mitään. Kuinka toisinaan voikin olla niin väsynyt? No ok, nyt voin oikeesti syyttää tota naapuria, koska se kirkui 12h putkeen, valehtelematta. Nyt sillä on ehkä hapenvajaus, ja se on pyörtyny, toivottavasti.

Käytiin me Sepen kaa pitkällä lenkillä sentään, kun ei enää jaksettu kuunnella tota naapuria, joka kirkumisen lomassa luukutti masentunutta itsemurhasuomi-musiikkia. Mä haluisin vaan nyt syödä ja kattoo lisää leffoja/lukea hyvää kirjaa. Kumpiakaan mulla ei tällä hetkellä ole, pahuksen pahuksen pahus.

kylpytakki

Sain joskus veljeltäni Samulilta (hieno mies) joululahjaks kylpytakin, se on ehkä mun rakkain vaatekappale koko maailmassa, toisinaan voisin olla koko päivän vaan pukeutuneena siihen. Tänään on sellainen päivä. Mutta ikävä kyllä en voi haahuilla Sepen kanssa lenkillä kylpytakissa ja töihinkin täytyy mennä, eikä sekään olisi sopivaa tässä nimenomaisessa asusteessa. Sangen murheellista. Voisinhan mä toki repäistä viimesten työpäivien kunniaks, mut....nääääääääh.

Eilen olin illalla käväisemässä Annen synttäreillä, tapasin siellä yhden tytön, jonka kanssa olen kuulemma jutellut provinssissa syvällisiä Scissors Sisterssien keikalla. En muistanut tyttöä enkä edes sitä, että oon ollu kyseisellä keikalla, mut ei kai se oo kovin ihmeellistä, kun kuitenkin on kyse Provinssista.

Tuli eilen lauottua boolihumalassa totuuksia pojalle. Totuudet piti sanoa, mutta ei siinä tilanteessa/tilassa. Nyt on kauheen huono omatunto, kun oon taas satuttanu. Mut mun runokirjassa (kyllä, mulla on sellainen. Sellainen, johon nuorena aina keräs kaikkia runoja) on yks osuva runo, se menee jotenki näin: " Sitä loukkaa ja satuttaa, joka sua rakastaa. Sitä kaipaa ja rakastaa, jota ei saa".(mä en sanonu, et ne nuorena kerätyt runot olis jotenki laadukkaita). Mä vaan oon inhottava, tunnevammainen ihminen, ei siitä pääse mihinkään.

Mä haluan harrastuksen, mä haluan ruveta urheilee. Sataispa paljon lunta, ett voisin valloittaa rinteitä. Mä, puuterilumi, aurinko, pro naomi ja pitkä alamäki. Se se vasta oliski elämää.

A.N.G.S.T.I.

Heräsin tänään ihan itse kello 06.00 enkä saanu enää unta. Tosi ärsyttävää. Ei siihen aikaan kuitenkaan jaksa vielä nousta ylöskään, niin katoin sit Kingdom Of Heavenia, siis leffaa. Sit ku olin kattonu sen, niin nukahdin uudestaan ja heräsin yheltätoista.

Mua ei yhtään-yhtään huvita mennä töihin, tekis mieli heittäytyä maihin ja hakata nyrkeillä lattiaa ja huutaa. No ei mulla oo töitä ku to-la, sit on su vapaa, sit on taas töitä ma ja vapaa ti-ke. Ihan älytöntä. Motivaatiot on kyll niin nollissa, kun tietää, ett ihan pian lopetan. Mua kyllä vieläkin pelottaa suunnattomasti se uus työpaikka.

Olin eilenki leffassa, se on nyt niin kivaa, kun ulkona on ihan synkkää ja sataa jotain veden ja lumen väliltä. Oltiin kattoos Flightplan, ku mun mielestä sen traileri näytti niin kivalta. Ekan tunnin se oli kyllä ihan tylsä, valuin vaan penkissä alaspäin koko ajan ja just ku mietittiin, ett lähetään pois, niin siin alkoi tapahtua. Sitten se olikin jo ihan kohtalaista katsottavaa se loppupätkä.

Mä oon jo aika paljon kirjottanu opinnäytetyötä. Mitä enemmän mä kirjotan, sen huonommalta se tuntuu. Mut nyt haluun sen vaan valmiiks, ei mitää välii numerolla, kunhan vaan saisin ammatin. Olispa mulla varaa olla vaan himassa jotain viikko kaks, niin työ ois valmis.

Nyt oli mollin sivuilla vaikka mitä mun alan työtä ja vielä Helsingistä. Mä oon täs koko viikon pähkäilly, ett pitäs laittaa hakemukset sinne, mut sit toisaalta voisin nyt kuitenki mennä tonne Georgeen, valmistua (niin varmaa) ja sit, ku mullon oikeesti paperit kädessä, niin hakea urakalla mun töitä. Mut se on niin ärsyttävää, kun ei mulla oo alan työkokemusta kuin leirintäalueelta+työharjottelu ja kaikki paikat haluu työkokemusta ja ties minkä ohjelman tuntemusta kiloittain. Huoh.

Zzzzzzzzzzzzzzzzzz

Tänään oikeesti päätin herätä aikaisin, nyt olen niin kovin väsynyt, että harkitsen päiväunia. Kello on 10.46. Kai se on vaan myönnettävä, musta on tullu aamu-uninen.

Eilen olin päivällä vaan kotosalla ja mooasin, illalla menin serkun kans katsomaan The Brothers of Grimmin. Vaikka en pidäkään kovasti Matt Damonista ja olin sen takii vähän varautunu leffan suhteen, täytyy sanoa, ett se oli hyvä leffa. Just sellanen, mistä mä pidän. Sopivasti seikkailua, fantasiaa, toimintaa, huumorii ja jännitystä. Oikein viihteellistä.

Ahhh, enää vajaa viikko, niin saan vihdoin pesutupaan avaimen. Enhän mä ookaan asunu täällä kuin vasta puoli vuotta.

Kallio

Eilen aamulla, kun heräsin ja menin Sepen kanssa ulos, teimme rappukäytävässä ällöttävän löydön, 4s (hmm, miksi kirjoitin "4s" enkä "4."?) kerros oli ihan veressä. Yök. Ei olla kumpikaan herätty yöllä mihinkään meteliin, ei aavistustakaan mitä täällä on tapahtunut. Onneks äiti oli jo lähtenyt, koska se on muutenkin ihan vakuuttunut, että mun on muutettava turvallisemmalle seudulle. Höh, eihän mulle täällä oo mitään tapahtunut.

Mun kadulla on joku massiivinen työmaaprojekti, johon mä aina herään (siis kaikki nämä kaksi päivää, kun se on ollut käynnissä). Olen ihan tuskastunut siihen asfaltin poraamiseen ja piippaukseen silloin aamulla, mut sit oon et, ok, ruvetaan tekee sit jotain tärkeetä, kun nyt kerran ollaan hereillä. Sit käyn vessassa, kömmin takasin peiton alle Sepen kanssa (kyllä, Sepe nukkuu peiton alla) ja herään uudestaan yhdeltätoista. Hmph, olen mahdoton.

Eilen illalla lähettiin työkaverin Julian kanssa Mamboon yhdelle. Matkalla sinne Julia pummi joltain mieheltä tupakkaa. Sit se mies rupes selittää, ett se on tullu just duunista Eckerölineltä ja oli myöhästyny dösästä ja et sillei oo yöpaikkaa. Me oltiin vaan, ett voi ja jatkettiin matkaa. Hetken päästä se juoksee perään ja sanoo, ett hei, mitä maksaa yö teiän kanssa? Voisin maksaa vaikka 50e. Siis voi vittu. Meillon molemmilla hupparit ja löysät farkut, mulloli viel pipo syvällä päässä ja ei varmasti näytetty alan naisilta. Ja voi vittu. VIISKYMPPIÄ???? No en todellakaan olis lähteny mistään hinnasta, mut ett 50e, aika loukkaavaa.

Monday

Äiti ja Niklas oli täällä siis ke-su. Ollaan oltu shoppailemassa ja mulla on ollu niiin terveet elämäntavat, aikasin nukkuu, aikasin ylös. Aamupala on ollu odottamassa valmiina ja sit päivällisetki. Äiti on siivonnu mun asunnon lattiasta kattoon ja mä oon taantunu teiniks. Jääkaappikin on ihanan täysi. Lauantaina oltiin kattoos Jokerit-Hifk peli Niklaksen kaa. Mulla oli Tosi kivaa, taidan ruveta penkkiurheilijaks vaan Sen Fiiliksen takia. Eilen olin surullinen, kun ne sitten lähti. Mä en ehkä ikinä opi hyvästelemään mun ihmisiä ilman kyyneleitä.

Torstaina meni hermot, ku katoin mun työvuoroja, kun niitä oli taas niin pirun vähän. Tai siis oli kyll ihan 5 pv/viikko töitä, mut kun ne vuorot on jotain 6h/pv, niin ei ne oikeen riitä. Joka tapauksessa soitin Ravintola Georgeen ja kysyin töitä, kun niilloli mollissa ilmotus. Pyysivät perjantaina haastatteluun ja menin sinne. Ne lupas heti töitä eli alotan kahen viikon päästä. Olen ihan paniikissa, kun se on niin hieno paikka, mut toisaalta innoissani, kun opin siellä varmasti kaiken, mitä mun alasta tulee tietää.

Sunnuntaina olin muuten vielä mummon synttäreillä, kun mummo oli käymässä täällä mun tädin luona. Katottiin vanhoja kotivideoita, niissä oli Niklas ihan vauvana ja sit Pricken oli viel elossa. Niisk, haikeeta. Meninpä vielä käymään Ninnin seuraks Kipinässä ennen kuin menin kotiin kattoo C.S.I Miamia. Ai niin ja tästä tulikin mieleen, uudessa työpaikassani sunnuntait ja pyhäpäivät on aina vapaat...jes jes jes!!!

All U Need Is Love(boat)

Oltiin laivalla tyttöjen kanssa lauantaina, oli mukavaa eikä sunnuntaina ollu ees paha olla, kauhee väsy vaan.

Nyt on taas tosi tylsä olotila, ihan tympääntyny. Onneks äiti ja Niklas tulee ylihuomenna kylään, tosin sekin saattaa olla äärettömän raskasta. Toivottavasti kukaan ei jaksa muistaa mua maksamattomilla laskuilla tällä viikolla, ettei äitiä rupee ahdistaa...

Ulkona on kylmä, tuleekohan talvi jo kohta? Ja mulla on uudet hiukset, jeei.

nuthin...

Mä olen tyttö/nainen, mä olen tyttö/nainen, jolle ei koskaan tapahdu mitään....
Töitä, töitä vaan.
Tänään kyll tuli Stockan luottokortti juuri sopivasti Hulluille Päiville, jotka myös alkoi tänään. Melkein ostin matkan Barcelonaan, kun se maksoi vaan 195,-. Ahdistuin kuitenkin, kun Stockalla oli liikaa ihmisiä ja mua ruvettii pokailee liukuportaissa. Ääääkkiä pois, en ostanut mitään.

Lauantaina laivalle. Hihihi.

Viikonlopun huumaa

Perjantaina promosin Iltasanomia hakiksen Sokkarilla. Sangen kypsää touhua, never again.
Illalla, vaikka olinkin vääääsynyt, huomasin ehdottavani Marille välikännejä. Eli mentiin iltakouluun. Pöytään istu kolme tyyppiä, jotka tarjos jekkuu, ja koska ilmaselle viinalle vaan ei voi sanoo ei, niin lopputulos oli tukeva humala. Menin kyll suhteellisen ajoissa himaan, koska myös lauantaina oli heti aamusta samainen promokeikka. Kuitenkin lopputuloksena tukeva kuolema.

Illalla nukuin jotain kahteentoista, sitt heräsin ja katoin Hotell Rwandan. Se oli hyvä elokuva. Mä oon vähän miettinyt, ett olis "kiva" lähtee Afrikkaa tekee vapaaehtoistyötä vuodeks, ehkä kasvaisin ulos kaikesta turhasta valituksesta. Ainoo syy, miksen lähtis, on tuo terrieri. Ku mä oon luvannu sille, etten enää hylkää sitä. Olis vaan niin hyvä tehdä jotain maailmaaparantavaa. Musta tulis ehkä vähän parempi ihminen ja mulla olis jokin tarkoitus. Eli itsekkäistä syistähän mä sinne olisin lähössä, auttaisin muita, että itse kasvaisin. Ähhh, aina mä oon ihan mahdoton, tein mä sitten mitä vaan.

Vielä 5 päivää 15:sta työpäivästä jäljellä ja sit vihdoin 2 päivää vapaata ja vielä viikonloppuna! Ihanaa.

Heikkoja hetkiä.

Välillä tulee sellainen olo, että nyt olis kivaa, jos olis joku, joka silittäis, hivelöis ja jonka ihoon sais painautuu kiinni. Sitten sitä sivusilmäilee kadulla potentiaalisia silittäjäehdokkaita, mutta loppujen lopuksi kuitenkin hylkää koko ajatuksen. Se on niin vaivalloista, se koko prosessi. Varsinkin, kun on vielä vanhassakin kiinni. On vaan niin tottunut ajatukseen, että on olemassa joku. Pitääkin opetella ajatukseen, että olenkin yksin ja vahva niin. Että jos kiukututtaa, kiukuttelen ja poljen jalkaa ihan itsekseni. Varmaan siksikin manailen tänne nykyään kaikkea, kun kotona ei oo ketään jolle manailla. Tai onhan tuossa tuo koira, mutta ei se oikein mitään tajua, sille riittää, että sitä rapsutetaan, käytetään ulkona, annetaan ruokaa ja että se silloin tällöin saa nylkyttää sen omaa tyynyä. Tai mistä mä tiedän, mikä sille oikeesti riittää?

Oikeastaan haluaisin olla juovuksissa.

haluan.

• WE:n villapaidan Union 5:stä
• CTRL:n takin Union 5:stä
• Jääkaapin turvoksiin ruokaa
• Laivalle
• Kampaajalle
• Ritarikunnan Saranat Avaavat Sanat-levyn
• Etelään
• Avaimen pyykkitupaan
• Uuden Työpaikan
• Opinnäytetyön Valmiiksi
• Koiranpennun, mieluiten Russelin ja Spanielin sekoituksen
• Divaanin
• Siivoojan
• Tiskikoneen

Kai ne tossa oli tällä hetkellä.

"Oon tosi täynnä, En jaksa uskoo mitään, Haluun hidastaa, mut kiirettä pitää" *Juhani*

Pelkoa ja Inhoa Kalliossa

Inhoan vieläkin mun elämää, ei siis mitään muutoksia eiliseen. Tai no, sen verran, että nyt mulla on edessä 15 päivän työrupeama vaan sen vuoksi, että saan maksettua puhelinlaskun ja sähkölaskun ja Kittilän lääkärilaskun. Pelkään, että saan hermoromahduksen.

"It's a fucked world
We're a fucked up place
Everybody's judged by their fucked up face
Fucked up dreams
Fucked up life
A fucked up kid
With a fucked up knife
Fucked up moms
And fucked dads
It's a fucked up a cop
With a fucked up badge
Fucked up job
With fucked up pay
And a fucked up boss
Is a fucked up pain
Fucked up press
And fucked up lies
Well, Lethal's in the back
With the fact of the fires "

Go On, Vibrate.

Inhoan mun elämää. Koska siitä tulikin tälläinen? Oonko mä oikeesti syntyny vaan tätä varten? Miks mä oon olemassa?

Viis kuukautta mä oon nyt saanu tätä samaa paskaa näille samoille hartioille. Viis kuukautta mä oon 1)saanu palkan 2)maksanu laskut 3)todennu, ettei tilille taaskaan jääny midist. Viis kuukautta mä oon ajatellu, ett ookoo, ens kuussa on asiat paremmin. Viis kuukautta mä oon todennu, ettei vitussa ole.

Tee työtä jolla on tarkoitus? Mikä vitun tarkotus on kuskata ihmisille ruokaa pöytää ja kuunnella niiltä ihan kaikkee paskaa ja koko ajan vaan hymyillä vaan todetakseen, ettei siit jää mitään käteen. No ok, katto pään päälle, mut siinä se sit onki. Kai mun pitäis olla onnellinen, ett mullon kiva koti, jossa asua. Mut ainaki mun onnellisuuden perustan taso on vitusti korkeemmalla kuin se, etton katto pään päällä. Nyt mun omatunto yrittää tolkuttaa, että pitäs kelaa esim. lapsii Afrikassa. Samaa riisii mä kuule rakas omatuntoni syön tän vitun kuukauden ku neki, erona vaan se, ett syön sen lautaselta haarukalla ja veitsel mun 34m2 yksiössä.

Tähän tilanteeseen on 3 ratkaisua. 1) muuta pojan kanssa asumaan. Mitä siitä, ett sun sydän on 450km Helsingist pohjoseen päin, mut hei, säästät 300 euroo kuussa???2) Muuta. Mitä siitä, ett asut 16m2 koirankopissa, mut hei, säästät 300 euroo kuussa???3) Vaihda kaupunkia. Mitä siitä, ettei sulla oo ollenkaa töitä, mut hei, säästät edelleen 300 euroo kuussa???

Voi vittu.

vielä vähän pohdintaa.

Miksi varpaankynsien leikkaamisen muistaminen on niin hankalaa? Pitkät varpaankynnet ovat sangen ällöttävät ja epäkäytännölliset, mutten kuitenkaan muista leikata niitä. Iuh.
Voiko suihkuun nukahtaa?
Ja jos voi, voiko sinne sitten myös hukkua?
Ja kuinka kauan kestäisi, ennen kuin joku huomaisi, että olen hukkunut suihkuuni?
Minkänäköinen on suihkuun hukkunut ihminen?
Minne tekstiviestit ja sähköpostit häviävät, kun ne poistaa?
Miten voin jutella jonkun kanssa puhelimessa eli miten puhelin toimii? Tiedän, mutten kuitenkaan ymmärrä.
Miksi väsyneenä jää pohtimaan kauaksi aikaa omituisia asioita?

Syvä Väsy.

"Alaska (S) = henkilö, joka on vajonnut juomaan teetä munakupista yrittäessään lykätä tiskaamista" (Elimäen perimmäinen tarkoitus)


Vajaan neljän tunnin unen ja kiireisen työpäivän jälkeen on jotenkin kaikkensa antanut olo.
Töissä tuli tippii ihan vitusti, koska hymyilin vaan niin unella kaikille ja jouduin tosissaan tsemppaa, etten mokais mitään. Jostain syystä olen darrassa/väsyneenä parempi työntekijä kuin ihan normaaliolotilassa. Nyt pitäis jaksaa raahautua vielä suihkuun ja synttäreille, tuntuu yhtä raskaalta ajatukseltas kuin Cooperin testi.

Näin omituista unta, siinä oli tummaihoisia miehiä, joiden kimppuun oli jotku Suomifanaatikot hyökkäämässä aseet selän takana piilossa. Juoksin poliisien luo jotenki ihan hysteerisenä, että tehkää nyt jotain. Toinen poliiseista oli nainen, joka osasi vain englantia. Suomen lait oli kirjoitettuna sen silkkiseen solmioon ja siitä se yritti lukee, jos Suomessa on laillista ampua joku. Uni oli niin todellinen, että aamulla oli tosi hämmentyny olo. Mitä nää unet tarkottaa? Sitä, että olen omituinen?

Perkele.
Huomasin juuri, että kello on jo puoli kuusi ja valvon yhä. Töihin 11.00. Äh, varma kuolema.

Notkea Rotta

Kiva päivä oli.
Ensin kaupungilla ja sitten töissä. Töissä ultimate hiljaista, ihanaa.
Töitten jälkeen VR:n makasiineilla Jarin ja Jaakon kanssa katsomassa Notkeeta Rottaa, viimeset biisit keikalla oli yltiöhyviä. Älkää kysykö nimiä, koska en tiedä muita biisejä kuin sen, jossa kertsi menee jotenki näin: "Maailma on rotta...". Tuli vihdoin nähtyä Meno-Anuki livenä, kun viimeksi sen missasin. Ihan paska, sanoista ei saanu mitää selvää eikä se heittänytkään kuin sen Meno-Anu ostoksilla-biisin, mut enpä mä mitää ihmeellistä siltä odottanutkaan. Notkeen Rotan jälkeen oli, genrestä ihan totaalisesti toiseen: Texas Fagot! Uuh, mikä iloinen yllätys mulle. Tosin siinä vaiheessa kaikki ihmiset oli niin kovin kemiallisissa, että mä en enää oikein pysyny mukana touhussa. Muutaman biisin jaksoin pomppia ennen kuin lähin himaan. Vanha ei enää jaksa.

Yea, it's friday again.

Äh, takasin Helsingissä. Aamulla aikaisin lähdin. Sit oli tarkotus mennä siihen promopaltsuun, mut olis pitäny olla siellä 13.45 ja mä istuin sillon viel junassa, niin en päässy. Sit laitoin jo aamusta viestii, etten pääse, ku pitää koiraki heittää himaan ja ne laitto takas, ett joo, ei haittaa, vaiks myöhästyt vähän, jätä koira sanomatalon pihalle liekaan ja mee paltsuun suoraan junasta. Se paltsu olis kestäny yli tunnin, vitut olisin Sepeä pitäny sen aikaa jossain narussa, me missää maalla olla! Ei salee olis koiraa näkyny enää paltsun jälkeen. En edes vaivautunu tohon viestii mitää vastaamaan, kunhan soitin sitten kotoa, että sori, ei natsannu. Ne lupas soittaa aikataulusta sit uudestaa myöhemmin, mut eivätpä soittaneet ja sit ne oli viel mulle silleen, et kuin sä nyt näin huonosti oot asiat hoitanu....Siis mitä vittuu? Ne ilmottaa mulle torstaina, kun mä oon toisell puolel Suomee, ett pitäs olla perjantaina sillon ja sillon siellä, eikä ees oikeen vaivaudu kysyy, et haluunks mä ees sitä duunii ja sit MÄ oon huonosti hoitanu mun järjestelyt. Vitut. Sit illemmalla soitti yks toinen tyyppi ja oli aivan, ett mitä kummaa, mikset menny paltsuun, varmaan teit oharit, olisit voinu ees ilmottaa. Siis daah, mähän ilmotin! Mun tekis mieli niin tehä niille oharit koko duunin suhteen, ku ne vaan sössii, mut haluisin ne rahat...neljän päivän työstä 400euroo...No mut jos ne ei mulle ilmota mitää aikatauluu, niin en mä nyt voi yhen päivän varotusajalla ruveta muuttaa mun työvuorojakaan enää, ja mun vakityö kuitenki on tärkeempi kuin toi.

Sepe käyttäytyi mallikelpoisesti junassa, vaikka samassa kopissa oli 2 koiraa ja 2 kissaa. Yks pikkukoira Sepelle rähisi, mut vaikeni, ku Sepe kerran väläytti sille hampaita. Loppumatkan Sepe vaan katteli nenä pystys junan ikkunasta ulos. Mä olin niin ylpee siitä, ihana koira se on silti!

Hei, kuka mua lukee? Aina tohon kävijälaskuriin on tullu lisää numeroita, vaikka mä luulin kirjoittavanani tätä vain ihan itselleni suurinpiirtein. Eihän näissä jutuissa ole edes mitään mielenkiintoista. Indentify yourself, please.

Ihan tylsää olla yksin kotona taas. Ilman Sepeä olisin varmasti super-onneton.

Vaasa.

Eilen olin lähes koko päivän Tomaksen kanssa auto-ostoksilla, siis mä en ostanut autoa, vaan Tomas. Viininpunaisen Renault Clion, hieno. Sitten tajusin, että mullahan on torstai vapaapäivä, miksikäs en lähtis Tomaksen kyydis samantien Vaasaan ja täällä sitä nyt sitten ollaan.

Tänään nukuin kauan, tai noh, yhteentoista. Sitten Pia tuli näyttää sen koiralasta, olipas suloinen. Olispa pennut aina pennun näkösiä, mutta ei, muutama kuukausi ja niistä tulee ihan äijiä, niinkuin esim. Sepestä tuli. Nyt mä vaan sit hengailen Sepen kans, niinkuin kotona Helsingissäkin. Huomenna aamu-aikasin pitää lähtee takas Helsinkiin junalla, että ehdin sit neljäks töihin.

Ennen kuin meen töihin, meen yhteen työjuttuun. Tai siis matkalla Vaasaan soittivat yhdestä mainostoimistosta, että haluunko tulla ens viikon ke-la tekee yhen promokeikan. Haluun, koska ne maksaa siitä ihan hyvin. Ongelma on vaan se, että tiistaina on koulutus tähän kello 14.00, johon mun on pakko mennä, ku mä oon sen promon vastuuhlö. Mutta mullon tiistaina italiassa aamuvuoro, joka päättyy vasta kello 16.00. Pitää joko yrittää saada koulutus myöhemmäks tai vaihdettuu vuoroo. Toinen ongelma on se, etten tiä, kuinka kauan nää promot kestää. Sillä keskiviikkona mulla alkais työt italiassa klo.16.00 ja torstaina mulla taaskin olis aamuvuoro. Perjantai ja lauantai onneks on vapaat. Sit multa tosin jää taas HIHS näkemättä, mutta sille ei sitten voi mitään, kun oikeesti tarviin rahaa.

Hahaa, nyt mun puhelin viimein toimii!

Hmph. Pahuutta.

Puhelinliittymä on yhä kiinni, vaikka Mari ystävällisesti makso mun laskun. Ahdistus.

Tänään on vapaapäivä. Pitäis siivota, mutta en oo vielä saanu hommattuu pölypusseja imuriin. Itseasiassa tilasin ne netistä (vaikka ne maksaa kai samanverran kaupassakin), kun se on niin kätevää, että ne tulee suoraan postilaatikosta kotiin (nehän painaa niin paljon, ettei niitä kaupasta kertakaikkiaan voi hakea), mutta niiden tulo nyt kestää paljon enemmän kuin että olisin vain hakenut ne sieltä kaupasta kuitenkin. Ahdistus.

Tomas ja Sepe nukkuu. Tomas siis tuli kuin tulikin eilen, kun se tuli katsomaan itelleen uutta autoa, mutta se lähtee jo tänään. Kyynel ja ahdistus(mutta on siis kuitenkin kivaa, että se tuli, se on vaan tylsää, että viipyy niin vähän aikaa).

MTV:ltä tulee Antti Tuiskun video. Ahdistus. Oih, ja tästä tuli ikävä muistikuva, että kun tässä taannoin kauan sitten olin Leylan kanssa DTM:ssä, taisin sanoa pöydäs suureen ääneen, ett te kaikki näytätte täällä Antti Tuiskuilta. Ahdistus. (Mut se oli kyllä Leylaa lukuunottamatta totta).

Oon tässä pohtinut hieman MTV:tä ja sitä, miksi se on nykyään niin huono. Tulin siihen tulokseen, että se on varmaan melkolailla samanlainen kanava kuin mitä se aina on ollut, eli suunnattu piiiikkkasen nuoremmille kuin mun ikäluokka ja ettei kanava sinänsä oo muuttunu, vaan mä oon kasvanu siitä ulos.

fiilistelyä...

Hahaaaaaa, löysin vanhoja pissiskuvia laivalta väliltä Vsa-Uumaja-Vaasa ja laitoin ne fiilistelyn vuoks tänne. Hmm...Leyla on muuten vieläki samannäkönen:). Mennään laivalle, hei.

...

Mari on aika kiva ja mun sivut aika pinkit.

Autch. What was that? Did I hit the bottom already?

Voih ja oih. Sattuneesta jatkuvasta rahattomuudesta johtuen puhelimeni on nyt suljettu. U need sum money 2 to pay the bills, U C? Palkkapäivä on ens viikon maanantaina, joten siihen saakka olen saavuttamattomissa. Eli vähäisetki kontaktit kivoihin ihmisiin on nyt neki sitte loppu ja mun sekin vähäinen elämä, mitä mulla oli, vähenee vielä enemmän.

En ole myöskään maksanut welhosta mitään tässä kuussa, mutta se on oikeasti inhimillinen erehdys. Koska olisin maksanut sen, jos olisin saanut laskun siitä, mutta sellaista ei ikinä ole tullut. Kuin vasta nyt sellainen typerä lasku, jossa määrä oli sitten tuplaantunut. Netti suljetaan oletettavasti lauantaina, koska en voi maksaa tätäkään laskua kuin vasta palkkapäivänä. Niin, että ei mua sitten saa kiinni edes netitse kohta.

Sepe sai eilen paljon erilaisia koiranruokia, nyt sen ilmavaivat on kestämättömiä. Mun ikkuna on ollu puoli yötä auki, no ok, aamukahdeksasta, ja liesituuletinki täysillä, mutta toi kauhee haju ei lähe pois. Sitten kun vielä lisätään ilmatilaan toi löyhkä tuolta rappukäytävästä, tulee sisätiloissa olemisesta suorastaan sietämätöntä.

Olen tosi tyhmä. Siis älykkyyteni on varmasti kumisaappaan tasoa. En osaa ottaa osaa älyllisiin keskusteluihin, en osaa väitellä, en perustella mielipiteitäni enkä tiedä maailmasta yhtään mitään. Eilen väitin kivenkovaa töissä, ett kerman parasta ennen päiväys on vuonna 2009. Siis vuonna 2009! Kun se oli siis 20.09. No, ok, olin tosi väsyny, mutta silti. Vajoan syvemmälle itsesääliin peiton alle. Ei ihmekään, että olen Juuri Tässä Tilanteessa Juuri Tässä Tilassa, kun satun olemaan näin aivosoluton.

Tosi kiva asia on se, että Tomas ehkä tulee tänään tänne. Odottelen tässä juuri asiasta kertovaa sähköpostia, kun siis mullehan ei voi nyt soittaa.

Toinen kiva asia on, että Ayla pyys mut Belgen joihinki ilmaisen viinan bileisiin torstaina ja mä hetkeksi pääsen tekemään jotain muuta kuin kököttämään himassa koneella/himassa tv: ääressä/töissä.

Matematiikkaa ja Matti kukkarossa

Kuinka ihmeessä voi olla, että jos tuntipalkka nousee 0,64 eurolla, ja tunnit on kutakuinkin samat kuin viime kuun palkassa, saan pitkän ja hartaan laskennan tuloksena selville sen, että saan kuukaudessa 100euroa enemmän kuin aikaisemmin. NIIN VÄHÄN????Joko mun matemaattiset taidot on tosi syvältä tai sitten maailma on vain epäreilu.

Ravintoloiden asiakkaat on tosi tyhmiä joskus. Perustelut:
1.)Ne tulee syömään a la carte-ravintolaan ja tuskailee, jos ruoka ei tule pöytään 5ssä minuutissa. Ne ruuat oikeasti pitää kypsentää tilauksen jälkeen, vai miten olis? Maistuisko raaka kana? Ai ei vai, no sitten kadun toiselta puolelta löytyy McDonalds, jos ette malta odottaa.
2.) Ne aina haluaa tilata juuri sitä ruokaa, jota ei löydy ravintolasta, tyyliin pizzaa, olettehan kuitenkin italialainen ravintola. Haloo, Kotipizza löytyy vierestä. Ne myös aina haluaa juuri sitä alkoholia, jota meillä ei ole. Me kuitenkaan emme ole yökerho, meiltä ei siis löydy mittavaa viinavarastoa, kuten varmasti itsekin näkevät, ravintolan pinta-ala kun ei ole NIIN suuri.
3. Ne aina menevät juuri siihen likaiseen pöytään, vaikka ravintola olisi täynnä puhtaita pöytiä. Sitten ne sanovat, että neiti, anteeksi, voisitteko vaihtaa pöytäliinan, siinä on leivänmuruja.
4. Ne syö ruuan ja kun menet hakemaan lautaset pois pöydästä, ne sanoo, että pihvini oli liian raaka tai kypsä, vaadin hyvitystä. Ei tullut mieleen sanoa asiasta silloin, kun ruoka oli vielä lautasella, ei siellä vatsassa?
5. Ne haluaa laskun asap, sillä anteeksi neiti, mutta meillä on hieman kiire. Anteeksi vain hyvä herra/rouva/neiti, minulla on tässä 10 muutakin pöytää hoidettavana, joista 5 on tullut ennen teitä ja he kaikki haluavat laskun, luonnollisesti erikseen, vaihdettuaan istumapaikkoja Maijan ja Matin kanssa, sillä totta kai neiti muistaa kaikkien ruokalajit ja juomat ihan tuosta vain. Puhumattakaan siitä, että sisään käveli juuri 6 uutta asiakasta, jotka haluaisivat ruokalistat ja tilata alkudrinkit ja sitä ennen tuli 4 asiakasta, jotka haluaisivat jo tilata ruokaa. Lisäksi tuolla vielä olisi ruokia, jotka oikeasti pitää toimittaa heti pöytiin ennen kuin ne jäähtyvät. Tietysti muistettava myös on, että tiskinurkkauksessa on vinopino tiskiä, jotka pitäisi heti tiskata, elleivät asiakkaat sitten halua ruokaansa kertakäyttölautasilta, sillä kaikki muut lautaset ovat siellä tiskinurkkauksessa likaisina. Mutta luonnollisesti hyvä herra/rouva/neiti tuon teille laskun heti, teillähän oli hieman kiire, kun te sunnuntaina tulette a la carte-ravintolaan syömään ja koska teidän on pakko ehtiä näkemään Idols televisiosta, sehän on ihan ymmärrettävää.

Olin äsken katsomassa Danny The Dog leffan, en odottanut siltä mitään, tai ajattelin, että se on ihan pska, niin yllätyin positiivisesti. En ehkä niin leffan takia, vaan sen musiikin. Paljon uutta Massive Attackia, IHANAA!!!Pakko käydä ostaas ko. leffan soundtrack heti ensimmäisenä palkkapäivänä ja kävin mä kurkkimassa niitten kotisivuaki, joka löytyy heti kohta tuosta linkeistä, ne oli mun mielestä hienot sivut.

Nightmare

Näin unta, ett menin naimisiin. Paitsi, ett siin ku venailin alttarilla, niin sulhanen oliki samaan aikaan menossa toisaalla naimisiin jonku toisen naisen kanssa. Sit mä olin vaan noh, eka vihainen ja sit vaan helpottunut, ett olipas hyvä, ettei tarvikaan kattella sitä miestä loppuelämää. Sit menin unessa dokaa Leylan ja Aylan kans, mut sammuin niitten pihaan, ku olinki yhtäkkii iha aineis ja sit heräsin (unes) ja lähin himaan, mut koska olin niin aineis, en muistanu, missä hima oli, vaan pyörin ympäri Helsinkii ihan hukassa. Hmm.

Hahaa ja tässä kun pähkäiltiin Marin ja Jaakon kans, ett mitä tapahtui TATUlle, niin eiköhän niiltä tullu uus(?) video/biisi MTV:ltä...tai ainakaa se biisi ei oo niitten ekalta levyltä.

I have no life

Hahaa, kello on 03.12 perjantai-yönä ja mä istun koneella modaas mun blogia. Voiko enää olla säälittävämpää? Joulupukille ennakkotilaus: kavereita ja muutama satanen tilille, kiitos.
Ja miksi mun location on Vaasa, kun se on oikeesti H-E-L-S-I-N-K-I. Oon törmännyt samaiseen ongelmaan myös mesessä. Vaikka kuinka muutan miljoonaan eri paikkaan, että asun Helsingissä, niin aina se Vaasa jostain esiin putkahtaa. Is this somekind of sign?

Ja miksi mun naapureilla on yliaktiivinen seksielämä???Haloo, voitteko lopettaa sielä seinän takana tai olla edes hiljempaa? Yritän olla rauhassa nörtti. Tulen vielä enemmän katkeraks, ku kuulen, ett joillakin on...Elämä, oli se sitten yliaktiivinen seksielämä tai alkoholismi.

Hah! Ja juuri kun manailin sijainnista, niin se olikin muuttunut Helsingiksi. Ei kai siin sit mitää.

Anger Management

Mulla menee nykyään tosi helposta päivä piloille. Tänäänkin esim. heräsin (ihan itse) 08.30 ja olin sikamaisen tyytyväinen ja soittelin kaikille, ett arvaa mitä, mä oon jo hereillä! (Kaikki ei olleet tästä yhtä sikamaisen tyytyväisiä). Heräsin siihen, ett tajusin, ett ku eilen oli töissä jotain puuseppiä asentelemassa hyllyjä ja sen sellaista, ett ne asensi kyllä nyt viinilasitelineet ihan päin....(sensuroitu). Tai siis eilen, ku lähin töistä väsyneenä ja migreenin kourissa, katoin, ett noin ne asentaa ja vasta aamulla havahduin, ett eihän ne noin voi olla...Okei, anyways olin onnellinen, kun olin jo hereillä ja pirteenä heti aamusta, kävin suihkussa ja söin aamupalaa ja lähin Sepen kaa astetta pitemmälle lenkille. Päivän ensimmäinen ärtymys tuli vastaan rappukäytävässä, kun siellä haisi niin pahalle, koska joku naapureista ei välitä siivota eikä käydä suihkussa eikä tyhjätä jääkaappia ruuanjämistä ja sitten se kauhee ruumiin haju leviää koko rappukäytävään ja mä aina tuskastuneena 1. En saa happea ja 2. Availen henkeni hädässä joka ikisen ikkunan ja oven, mitä rapusta löytyy ja 3. Vannon vielä muuttavani pois Kalliosta, koska näin ei varmastikaan tapahtuisi, jos asuisin Pikkuhuopalahdessa. Päivän toinen ärtymys tapahtui, kun typerä koirani rupes haastaa riitaa yhdelle raskaana olevalle mopsille, siis narttukoiralle. Se on kyllä joskus niin tyhmä, niin tyhmä ja välillä jopa niin tyhmä, että suunnittelen antavani sen ensimmäiselle vastaantulijalle. Ja nyt sitten olen paljon huonommalla tuulella kuin silloin, kun ekaa kertaa avasin silmät. Mä oon nykyään aina huonolla tuulella. Syksy?

Eihän tässä ole mitään järkeä

Pitäis oikeesti muuttaa elämäntapoja. Mä en kestä, kun mä nukun vaan. Tosin tänään mulla oli herätys klo. 11.00, mutt sit mä päätin olla heräämättä, koska ei mulla oo mitään tekemistä ennen töitä. Kaikki normaalit ihmiset kun sattuu olemaan päivätyössä ja se on pirun hankala ketään tavata, kun illat olenkin sitten minä töissä. Mä eilen hain yhteen työhön, joka olis aina aamuisin 7-11.00, et saisin päivilleni jonku tarkotuksen. Sitte iltasin siis menisin vielä tuonne italiaano-ravintolaan. Thug life? Sit mä oikeesti pyysin, ett saan tuplavuoroja, eli olisin 12h putkeen töissä. Ai niin, toi opinnäytetyö OIKEESTI pitää olla valmis ennen marraskuuta....GET YOUR SELF TOGETHER, WOMAN!!!!

Why Do U Love Me Why Do You Love Me It's Driving Me Grazy

Oltiin eilen Marin kanssa lenkillä. Eli käytiin mäkissä syömässä ja mention Mamboon. Olemme säälittäviä. Oli ihan kivaa kuitenkin, vaikka mun velkataakka taas kasvoikin parilla kympillä, huoh. Jaakko ja Mikkoki liitty seuraan, mut ei kai niillä kovin hauskaa ollu, ku puhuttiin vaan omia juttuja. Mambosta mä, Mari ja Jaakko siirryttiin vielä yhdelle Iltakouluun, mutta sitten lähettiin kotiin aikaisin. Hyvä hyvä. Paitsi, ett silti heräsin tänään yhdeltä. DAMN YOU WOMAN!

Voihan V....

(image placeholder)


Miksi, oi miksi kukaan ei kertonut, että kulttisarja V tulee taas?
Koska se on alkanut, kooooooska?????
Pakko nähdä huomenna (tai noh, tänään, koska kello on jo 24.00), millainen se on. Siis onko se yhtä hyvä/huono kuin silloin, kun olin pieni.
Hurraa koti-illalle!!

Learning 2 fly.

Näin viime yönä hämmentävää unta mun lapsuudenystävästä. Ystävän pitäisi tosielämässä olla kyllä elossa, en tiedä, kun en ole kuullut siitä mitään kahteenkymmeneen vuoteen (siks onkin outoa, että näin siitä unta, kun en oikeestaan ole edes muistanut ko. henkilön olemassaoloa). Mutta unessa ystävä kuitenkin kuoli silloin lapsena lyötyään päänsä liukumäkeen. Nyt tekis mieli ottaa siihen ystävään yhteyttä, mutta kuinka otetaan yhteyttä sellaseen, jonka kanssa on leikitty samalla hiekkalaatikolla? Tai siis, ei kai siinä oo mitään järkee?

Viime viikolla oon taas puuhaillut paljon:
Tiistaina oltiin Marin kanssa lenkillä noin 4 tuntia, mutta siitä voi lukea enemmän Marin blogista. Lenkin jälkeen menin vielä syömään Santa Fehen ja sitten työkaverin kanssa vielä Kipinään yhdelle. Olosuhteiden pakosta jouduin juomaan bissen, mut se oliki sellasta sitkuttelua sitten...yök.
Keskiviikkona Tomas tuli yllätysvierailulle -PARASTA!!!
Torstaina oli Leylan synttärit, oltiin Knossoksessa syömässä (en voi suositella) ja sit mentiin Labyrinthiin, josta mä lähin moikkaan vielä yhtä työkaveria, tai siis entistä sellaista, koska se lopetti sinä päivänä.
Perjantaina olin Tomaksen kanssa Ikeassa...hmm...se oli ehkä mun 7s Ikean reissu kesän aikana, paitsi, että nyt on kyllä jo syksy. Illalla olis ollu Posse-lehden bileet Helsinki Clubilla, ja Tomas meni sinne, mut mä olin niin töistä väsyny, ett menin suoraan kotiin ja katoin Paha Maa-leffan. Aika huono päätös multa, koska oli niin masentava leffa. Huoh..Suomi.....Miks me ollaan täällä niin masentavia?
Lauantaina päivällä oltiin Tomaksen kanssa katsoos Japan Pop- näyttely, oli ihan kiva. Tuli mieleen ne ajat, ku hurahdettiin Tomaksen kanssa Dragonball Z:hen, koska öisin ei tvstä tullu mitään muuta. Näyttelyssä oli kyllä aika huvittavia ihmisiä, sellasii tosi pikkuvanhoja lapsia, jotka tiesi niistä hahmoista kaiken. Jos mun lapset on sellasia, mä annan ne adoptoitavaks. Sitten, kun pääsin töistä, Tomas vei mut vielä leffaan katsomaan Madagaskarii. Tosi hauska, suosittelen! Oli just kiva päästä katsomaan tollasta töiden jälkeen kahdentoista maissa, kun ei tarvinnut ajatella mitään.
Sunnuntai vaan mooattiin (muistatteko tota sanaa?), ennen ku kello sitte tuli viisi ja mun piti lähtee töihin ja Tomaksen junalle. Sniisk. Taas Iso Ikävä. Olen maailman surkein jäähyväisissä, itken aina. Nyt on taas sellainen olo, että voisin asua peiton alla 24h, syödä suklaata ja lukea kirjaa, rapsutella Sepeä ja muuten ihan vaan olla...yksin.

Leipuri Hiiva...

Olin eilen sangen reipas, siivosin kotona ja leivoin pullia, hihihi.
Ayla ja Mari oli mun luona hengaas, hengailu on kivaa.
Haluan lottovoiton. Haluan shoppailemaan. Olen niin out.

Pile-perjantai, Lepo-lauantai ja Super-sunnuntai.

Perjantaina oli Ninnin syntymäpäivä. Oltiin sen kunniaksi Jaakon kanssa vetääs päiväkännit Erottaja-barissa, illalla jatkettiin ensin Kipinään, sitte Ninnin ja Vapun luo, sieltä Helmeen ja lopuks vielä 51seen. Kohtalaisen mukava ilta, aika tylsä oikeestaan.

Lauantaina oli maailman löysin päivä. Hengailin vaan netissä pitkin päivää. Ja sit viiden maissa, ku rauhas surffailin siinä, niin yhtäkkii varottamatta rupes oksettaa, ei siin mitään, pakkohan se oli sitte käydä oksentaas. Se oli vaan sangen outoa, ku ei mulla ollu yhtään paha olokaan. Sit vähän lepäilin sängyllä ja ikkunasta lensi sisään ampiainen. Sepe söi sen. Vähän se siin koko illan kakoi ja annoin sille särkylääkettä, niin se rauhottu,siis Sepe, ei ampiainen, joka luultavasti menehtyi siihen paikkaan. Loppuillan sit vaan loikoilin sängyllä ja söin. Katoin myös Wedding Crasherin (ihan ok, darrakamaa) ja The Islandin (ihan hyvä myöskin). Aloitin katsomaan myös Fantastic fouria (kun kerran katsotaan leffoja, katsotaan kunnolla), mut sit nukahdin. Ikävä vaan, ett nykyään aina, kun olen ollut juhliis, on seuraava yö semmosta liskojen juhlaa, ettei nukkumisesta oikeen tuu mitään. Koko ajan vaan heräilee ja unetki on ihan outoja.

Tänään heräsin ajoissa, puol kymmenen siis, ja lähdin Ninnin kaa Hietsuun kirpparille myymään satoja vuosia vanhoja vaatteita nurkasta lojumasta.. pointti oli enemmänki vaan päästä niistä vaatteista eroon, kuin tehä rahaa ja myinki niit vaatteita tyyliin 50 senttii kappale. Kyl mä silti sain 30 euroo, niin et ihan hyvä juttu siitä, et vaan istuskelin auringos ja juorusin Ninnin kans. Loput vaatteista lahjotin UFFille ja ne saleen myy ne kalliimmalla kuin 50 senttii... Illalla olin töissä ja nyt vaan kukun itsekseni kotona, ei tuu uni eikä oikeen oo mitää tekemistä. Tai ehkäpä luen Narniaa, se on hyvähyvä kirja.

En oo muuten harjannu hiuksii jotain viikkoon, nyt mullon jo 2 locksii. Ne on niin takus, et luultavasti ne pitäs ehkä leikkaa pois, mut sitähän mä en tee, niin ehkä sit annan rastaantua koko pään, aika jännittävää.

sepe koira sairastaa, häntä hellikäämme...

Aaaaallll byyyyy myyyyyseeeelllllfffff

Ajattelin ajatella asioita ja pistää ne mun päästä järjestykseen.
Nyt haluan vain olla töissä, kun siellä tuntuu hyvältä. Tekis mieli vaihtaa mun kaikki vuorot alkaviks kello 10.00 ja päättyviks kello 23.00, mut se ei taida olla mahdollista, tai siis muutkin varmaan haluaa niitä työtunteja, en tiä.

Kai mä sitten rupeen väkertämään tuota opinnäytetyötä sitte vapaa-ajalla pois alta, ehkä saisin aloitettua jo tänään. Tosin oon kököttäny täs koneella jo ihan liian kauan tekemässä kaikkia turhuuksia. Ja sain eilen Lady In Red:in ja huvittais katsoa sitäki, mut ehkä mä keskityn nyt oleelliseen ja katson tuon vaikka illalla. (Hihhiiiiiih, muistin just, ett ostin eilen karkkia ja unohdin syödä ne ja nyt mä voin syödä ne tänään).

Vois ruveta käymään uimassa tai jotain. Mut oon niin pullee, niin ei kuullosta hyvältä idealta näyttäytyä julkisesti niin pienissä vaatteissa. AaaaaAAAaa, mikä oravanpyörä, pitäis urheilla, ett näyttäs paremmalta, mut ei voi näyttää paremmalta ennen kuin on urheillut.

Ninnin synttärit olis perjantaina, haluun mennä, ku en oo nähny neitii ikuisuuksiin, mut elämään turhautuneena otin perjantai-illaks töitä ja nyt mullon paniikki, ku en saa sitä laitettuu uudelleen jakoon, siis sitä vuoroo. Pahusta.

Mut mun piti muutenki raitistua....Höpönlöpön.

Borta bra, men hemma bäst?

Takaisin Helsingissä. Rautatieasemalla oli paljon ihmisiä, ahdisti. Kotona pöydällä oli samat pizzalaatikot, jotka jäi siihen, kun lähdin. Ahdisti. Vaatteet oli mun villin pakkauksen jäljiltä keskellä lattiaa. Ahdisti. Töihin kahden tunnin päästä. Ahdistaa. Pitäis laskujaki maksaa. Ahdistaa.

Haluan takaisin äidin luo. Tomastaki ihan tosi iso ikävä, niin iso, että voisin muuttaa sängyn alle itkemään niin kauaks aikaa, ett nähtäis taas. Mitä vittua mä täs kaupungis teen?????? Noooh, kai tää vielä joku päivä tuntuu kodilta. Kun vaan keksis jotain muutaki tekemistä kuin töissäkäyminen ja dokaaminen. Olis kiva päästä ratsastaa, mut se maksaa noin omaisuuden.

Töistä soittivatkin, että jos mitenkään pääsisin jo neljäks. Ahdistaa.

Sweet Home Vaasa.

En lähde täältä ikinä pois, muuta kuin vasta huomenna. Kotona on kiva olla. Niklas on kiva. Samuli on kiva. Äiti on kiva. Isä on kiva. Ja Tomas se vasta onkin kiva. Sekin on kivaa, kun näkee paljon tähtiä taivaalla. Ja se, ettei ole meteliä. Ja se, että voi mennä koiran kanssa ulos metsään. Myös se on kivaa, kun käy Gringossa ja Superstereossa (miiiksi sen nimi on muutettu, miiiiikkksssiiiiii???) ja siellä on paljon kivoja ihmisiä. En pitänyt Superstereon uudesta lookista, PaNe oli kyllä parempi, enemmän persoonallisempi.

Kävin muuten viime viikolla Pian kanssa Vermossa raveissa. Se oli hauskaa. Totottiin ja voitettiin jopa 14.50 euroa. Minusta tulee isona uhkapeluri.

Ja silloin, kun oli taiteiden yö, käytiin katsomassa Hairspray-musikaali, se oli hyvä. Oli kiva katsoo jotain "elävää" näytöstä pitkästä aikaa.

Tänään pidetään leffailta sampan, katjan, niklaksen ja tomaksen kans. Jos sun lysti on, niin kätes yhteen lyö.

pipiiih.

Teloin jotenki selkäni, se on kipeä. Tämä viikko saikkua ja vahva lääkitys, joka ei ainakaa vielä edes ole auttanu, vaikka ne on kolmiolääkkeitä ja kaikkee. Hmmh. Pomo löi luurin korvaan, ku soitin, etten pääse töihin ja soitti hetken päästä ja piti kauheen saarnan, kuinka se ite on ollu 30vuotta työelämässä eikä kertaakaan kipee ja että mä oon riski yritykselle, ku oon kipee...hmm. Aika paljon huvittaa enää ees mennä töihin.

Katoin äsken 4D-dokkarin kodittomista koirista. Vähän itketti ja suututtikin. Suututti, kun siin ohjelmassa lopetettiin 3v cockeri, koska se oli vähän agressiivinen, kun sen luun yritti ottaa. Hmm, koira on vaihtanu kotii ehkä useammin kuin sillä oli elinikää ja sitä on pidetty huonosti, mun mielestä se ei kyllä ansainnu lopettamista, vaan yhden hyvän kodin. Ja muutenki siitä ohjelmasta sai sellasen kuvan, ett ongelma on koirissa ja jos ilmaantuu ongelmia sen koiran kanssa, nukutukseen vaan ja uutta tilalle. Mun näkökulman mukaan useimmin se ongelma löytyy kyllä ihmisestä eikä siitä koirasta.

Mä ainaskin rakastan Sepeä ikuisesti enkä ikinä luovuta, vaikka se välillä onki vaikee (koska olen hemmotellut sen pilalle) ja kyllä, se murisee, kun sen luun yrittää viedä, mutten kyllä ikinä sitä sen takia lähde lopettamaan, vaan yritän keksiä keinon, ett moinen käytös loppuis...

update.

Olen tehnyt vaikka mitä enkä kuitenkaan mitään tässä kuluneena kuukautena.
Vihdoin sain laskutki maksettuu, niin nettikin taas toimii, ahhhh. No eihän mun tilille sit jääny mitii mut kuitenki. Eipähän ainakaa tarvi stressaa rahoja.
Töissä oon ollu paljon, enkä sit oikeen jaksa tehäkään mitää töitten jälkeen, ku pääsen pois joti 24.00. Aamulla taas nukun puolet päivästä, toisen puolen vaiheilen ja sit neljäks pitääki jo töihin.
Onneks nyt on pitkän pitkä viikonloppuvapaa, peräti 3 päivää. Jos ei olis sunnuntaina serkun vauvan kastajaisii, voisin lähtee Vaasaan. No ei voi mitää, on täälläki kivaa.
Nyt mua kattoo sängystä vaativana maailman komein poika, kai sen kans pitää lähtee ulos, ennen kuin se pissaa sinne sänkyyn....
Pitää taas yrittää jaksaa kirjotella tänne jotain, niin pysyn kärryillä omista tekemisistäni tai jotain...

In the ghettooooo.

Kai tämä on nyt sitten viimeistään ghettoa tämä Kallio, kun tässä nurkilla jo ammuskellaankin.
Huoh.

Mullon aika sanaton olo. Tahdon syödä peiton alla suklaata ja murjottaa. Olen yltiösurullinen, mutta kai tämä taas tästä, kun saan arjen pyörimään ja ymmärrän, että olen taas yksin.

Niisk, mä haluun mun äidin luo. Oispa jo joulu.

Tittidii.

Näin outoa unta, unessa olin Raw! ohjelmassa tappelemassa. Heräsin siihen, kun naapurin neiti huusi kello 03.30, että "olen ruma ruma ruma ja kaikki haluu vaan panna mua". Selvä ristiriita tässä asiassa, jos multa kysytään.

Aamulla olin niin väsy, kun heräsin töihin kello 6.15. Metroa odotellessani laskin päässäni sekuntteja, kymmeneen laskeminen sujui näin: "7, 1,2,1o..." Siis mitä helvettiä?!? Näköjään en ole nukuksissa kovinkaan hyvä laskemaan.

Töissä näin Martti ja Eeva Ahtisaaren. Luulin, että Martti ei ole Martti, koska se oli niin pieni ja harmaa ja sanoin, että tuo mies näyttää ihan Martti Ahtisaarelta vanhana. Martti kuuli tämän. Isoin nolostus ikinä.

Aamulla pelastin hiiren. Se makas pökkyrässä meidän ulko-oven edessä, siirsin sen siitä kukkapenkkiin. Nyt se oli siitä kadonnut, toivottavasti ihan itse oli kävellyt, eikä kukaan peto sitä hakenut, kun se oli niin söpö.

Nyt makoilemaan ja luukuttamaan musiikkia. Taidan kuunnella kostoksi kauheinta musiikkia, mitä varastoistani löydän tosi lujalla, siis kostoksi tyhmälle naapurin neidille, joka ei oikeasti edes asu tässä talossa.

Happy Home

in my happy home I barely breathe
in my lovers arms
I find reliefand
there’s a sky that‘s changing
and a bird that sings
I never once in my wayward life
was heading to run out

in my lovers arms
I wait for morning
I beg my god to speak and tear me apart
I’d lay down my body
I’d lay down my arms
I never once in my sweet short life
meant anybody harm

in my happy home
I read the signs
in my lovers arms
I move in time
there’s no more crying
and there’s no more lies
I never once in my sweet short life
was waiting for desire

and there’s no more crying
and there’s no more pain
I never thought for one second
I’d have nothing left but shame

in my happy home
I barely breathe
I never once in my wayward life
was heading to run out

-Garbage

Mikä mua vaivaa? Mullon lähes kaikki lihakset kipeet, vaikken oo urheillu varmasti kuukausiin?
Tosin kurkkukin on kipee eli ehkä mulle onkin tulossa flunssa?

Enpä oo viime kirjoittelun jälkeen tehnyt oikeen mitään mainitsemisen arvoista, käyny töissä vaan ja tietty hengaillu Tomaksen kaa. Eilen oltiin lintsillä, käytiin Space Shotissa (tai siis Raketissa, miksi sen nimi on vaihdettu?) ja vaikka missä. Oli kivaa.

Tomas lähtee viikonloppuna, tuntuu haikeelta, kun taas oon tottunu sen seuraan. Olis kiva tehdä jotain kivaa, mutta kun olen niin pahuksen köyhällä tuulella jo toista kuukautta, ahdistus. Kerrankin odotan elokuun puolta välilä oikein hartaasti, koska silloin on palkkapäivä. Taivaallista.

Olis kivaa päästä käymään Vaasassa, mut ei täs hirveesti oo nyt aikaa eikä edelleenkään sitä rahaa, niin ei mennä sitten, ei. Niklaksella olis pian 12. vee synttäritkin. Nyyh, kuinka vanha siitäkin on tullut, sitten, kun se täyttää 15, mä oon 30. Inghhh Ingghh Inggghhhh.

mä en tiä mitää jos et säkään tiä.

Viime aikoina oon ollu osana arkea. Eli oon ollu töissä vaan, sekä italialaisessa että Elämystaikureilla, huomenna esim. on lähtö Hämeenlinnaan. Aika hauskaa tämä työ Elämystaikureilla, oon edes vähän käynyt jossain, viime viikonloppunakin Lahdessa. Ehkä musta on kahdessa kuukaudessa tullu jo tosi Stadilainen, kun mun mielestä lahtelaiset oli rumia, tyhmiä ja sisäsiittosia. Anteeksi lahtelaiset, ehkä mä näin vain murto-osan teistä, just sen vähemmän edustavamman osan siis.

En mä kai oikein muuta oo sitten tehnykkään, noh, ei oo ollu oikeen varaa tehdäkään mitään. Sitä paitsi musta on tullu himonukkuja. Siis ei sellainen, joka himoitsee nukkuessaan, vaan sellainen, joka nukkuu ja paljon. Saatan nukahtaa kello 00.00 paikallista aikaa ja herätä seuraavana päivänä joskus puol kaks. Silloinkin herään johonkin ääneen, kuten puhelimensoimiseen, en siihen, että olisin nukkunut tarpeeksi. Nukkuisin luultavasti vuorokauden ympäri, jos voisin. Tänään oli pakko laittaa herätyskello soimaan 10.00, ettei koko päivä menis ihan piloille. Siirsin herätystä aamulla tunnilla eteenpäin ja olin lopulta hereillä 11.3o, perkele. Ostoslistaan merkintä: Vitamiineja.

Ai niin, näinhän mä viime lauantaina muuten Mickin ja Juzzin Vaasasta, ne oli tullu Tuskaan. Kierrettiin Kallion baareja läpi, eli näytin niille nähtävyyksiä. Tosin mulla oli "oma lehmä ojassa" tässä, koska en halunnu lähtee keskustaan, koska olisin joutunu tulee taksilla kotiin ja se olis jo ollu liikaa. Eli lähetin Mickin ja Juzzin taksilla takas niiden majapaikkaan, muah hah haah haa (=ilkeää naurua).

Eilen käytiin Tomaksen kaa lähetyskirpparilla, jossa 40v+ lihava lävistetty nainen tuijotti mua himokkaasti päästä varpaisiin, kun kyyristyin tutkimaan cd-levyjä ja sitte se huokas "ahhh...". Lähdettiin vilkkaasti pois. Käytiin myös Sörkän Salaperäisellä Kirppiksellä (oikeesti, toi on sen nimi) ja siellä taas oli pelottava miesmyyjä, joka jahtas mua ruman pääkallohuivin kanssa (mun topissa oli pääkallo, niin kai se ajatteli, ett oon kiinnostunu kaikista pääkalloista sitten). Sekin oli niin pelottava kokemus, että lähdettiin pois. En muutenkaan pidä kirppareista, mä en pysty koskee mihinkään, kun mua ällöttää jo se ajatus, että ne kaikki tavarat on ollu jonku toisen ihmisen, joka on ihan tuntematon kaikenlisäks, omistuksessa. Tiedetään, olen prinsessa.

Illalla töiden jälkeen lähdettiin Tomaksen ja Jusun kanssa Helsinki Clubilla katsomaan Notkeaa Rottaa. Mun suurin huvitus oli, kun siellä oli sellainen istumasyvennys, jonka erotti tanssilattiasta lasi. Istuskelin siinä selvinpäin ja bongasin ihmisiä, jotka yritti kävellä tanssilattialle sen lasin läpi. Hih hih. Ok, itekin olisin humalassa yrittäny kävellä siitä, luultavasti useaan otteeseen. Notkeaa Rottaa oli kiva katsoo, se oli niin tajuttoman energistä ja taustat varsinkin oli hyvii. Mut sit ilon tuli pilaamaan jotku turistilatinot, jotka tuli siihen mun eteen vaan hengailee ja juttelee isos ympyräs (daah! me kaikki seisoimme siellä kasvot lavalle päin ja yritimme nähdä jotakin, siis jotakin muuta kuin karvaisia niskoja ja käsivarsia), sit ne siinä skoolaili ja matki suomalaisii, jotka fiilisteli keikkaa. Sielloli muutenkin niin kovin täyttä ja koko ajan joku töni ja talloi varpaita, ja koska mulla oli flipflopit jalassa, se ei tuntunut hyvältä, ei. Tolkuttomassa humalassa olis vaan jotenki menny virran mukana, mut selvinpäin ahdisti. Eli lähettiin pois. Kotimatkalla jotku idariteinipojat ensin yritti kaataa liikennemerkin, mutta eivätpä ollu tarpeeks skrodeja (tän viikon sana), mikä oli hyvä, koska se liikennemerkki olis kaatunu mun päälle. Sitte toinen näistä samaisista pojanklopeista sai kuningasajatuksen potkasta täysiä puhelinkopin lasia. Paska mäihä, joku oli jo potkassu sen lasin paskaks, eli tää idariteini potkas rautatankoon ja sen kenkä lensi jalasta. Mahtaa olla tänään kiva tunne jalassa, en oo vahingoniloinen, enpä.

Nytpä lähen Sepen kaa ulos, sitten keksitään Tomaksen kaa jotain puuhaa ja meen töihin viideks. Huomenna joudunkin heräämään viideltä, luultavasti näillä nykynukkumistottumuksillani kuolen.

HmmMmmMMmmmmMMMmmmmMMMmmmmMmmmH?

En oikein muista, mitä kaikkee olen lähiaikoina tehnyt, kun olen tehnyt niin kovin paljon.
Ainakin oon käyny 2 krt Korkeasaaressa. Sitten olen käynyt 2 krt näyttelyssä. Toinen näyttely oli nimeltänsä Evil Painters In Brotherhood. Eikös kuullostakin mielenkiintoiselta? Voin kertoa, että se oli kylläkin ihan sairas. Jotain silpomista, sisälmyksiä ja kärpäsiä.

Olen kävellyt Mirdin kanssa kilometrejä. Ja käynyt baarikierroksella Aylan, Leylan, Mirdin ja Hannelen kanssa. Olen ollut rannalla Hietsussa, Suokissa ja taas Hietsussa. Olen myös käynyt kolmessa työhaastattelussa, Halosella, jossain promojutussa ja italialaisessa ravintolassa (Don -jotakin) kampissa. Ensimmäiseen ja jälkimmäiseen pääsin, joista valitsin jälkimmäisen tuntikausien pähkäilyjen jälkeen.

Tomas ja Samppa tuli mun luo lauantaina, jolloin oltiin hetken Sebun ja Jeenan tupareissa ja sitten lähettiin Sampan kanssa teatterille. Tänään Samppa lähti laivalle, odotan mittavia tuliaismääriä.

Niin ja olenhan käynyt myös kahteen eri otteeseen katsastamassa serkun vauvaa, joka syntyi about viikko ennen juhannusta.

Eilen oltiin Linnanmäellä kääntymässä myöskin, käytiin yhdessä "laitteessa" eli Lintsi-Kinossa (siis tyyliin 3D-lasit päähän etc.).

Huomenna mulla on ensimmäinen työpäivä, hihhiih. Vihdoin jotakin järkevää tekemistä. Ja mikä tärkeintä, RAHAA.

yksinään.

Aina, kun on ollu jotku juhlat, esim. juhannus, iskee sen jälkeen masennustila.
Kun ei muka sitten tapahdu mitään enää ikinä (vaikkakin olen onnellinen, että juhannus on ohi) eikä oo oikein ketään, jonka kans hengailis. Ainakaan tässä kaupungissa. Ehkä musta kuitenkin sitten loppujen lopuksi tulee niitä yli 25 vee ihmisiä, jotka erakoituu kotiinsa ja joiden ainoo seuralainen on koirakissamarsu. No onhan tuo Sepe nyt ihan maailman valioluokan seuraa, mut olishan se kivaa jutella jonkun kanssa niitä näitä kasvotusten ja saada vastauksiakin välillä.
Ei sitä kuitenkaan jaksais koko aikaa soitella/lähetellä tekstiviestejä, ett herrajumala leikkikää nyt munkin kanssa joskus joku, pliis.

Mutta kyllä mä pidän tästä kaupungista, enkä kadu muuttoa, vaikka joskus joku pieni ääni tuolla pään sisällä ihmetteleekin, että mitä kummaa mä täällä teen. Eilisestä työhaastattelun tuloksestakaan ei oo kuulunu mitää, en ees ihmettele, kun sen tyrin niin. Mutta toisaalta sekin on ihan ok, saanpahan ainaki tehtyy opinnäytetyötä rauhassa ilman stressii ja lomailtuu. Mut taloudellisesti ollaan aikamoisessa jamassa. Ja sitä paitsi, mä haluun ostaa sohvan. Ja TVkin pitäs korjauttaa, ett olis iltaisin jotain tekemistä. Ja sitte olis kiva saada jostain hommattuu pyykkituvan avain, ett pääsis pesee pyykkiä pikkasen useemmin kuin kerran kuussa. Niin ja laskutkin olis ihan kiva maksaa....

Hitto, ett elämä on joskus vaikeeta.

Kesto darra.

Oli kiva juhannus, mutta onneksi se on ohi.
Saldona taistelussa vammautunut koira, joka ei pääse sänkyyn omin voimin, vaan pitää sinne joka kerta nostaa...Arvatkaa kuinka monta kertaa jouduin yöllä heräämään ja nostamaan koiraa? Saldona myöskin kestodarra ja megakorvatulehdus.

Olin tänään työhaastattelussa, myöhästyin puolituntia. Haastattelija sanoi, että työssä pitää olla tosihyvä, ei saa myöhästellä eikä haista viinalle. Loistava työ mulle siis.

Viime yönä heräsin siihen, että puhuin unissani.Tiedä sitte, mitä kaikkea olen sanonut, mutta siihen havahduin, että huudan "mitä vittua?!?", unesta ei kyllä mitään tietoa.

Tänään pitäisi tehdä jotakin fiksua, siivota ja tehdä opinnäytetyötä, mutta kun ei huvita, ei.
Loppuispa tää pahoinvointi jo.

Hmm...

Mitäs olenkaan tehnyt....hmm....Joo.
Lauantaina olin ekaks töissä ja sitte illalla Tavastialla Asan, Ruudolfin ja jonku kolmannen keikalla, hyvät keikat oli kahdella ensimmäisellä, fiiliksis olin. Tavastian jälkeen käytiin Rosegardenis, mut se oli niin ahdistava paikka, etten ehkä halua mennä sinne ikinä enää. Juotiin sielä yhdet ja sitte Lostarin oven kautta kotiin.

Sunnuntai sisälsi picknickii Leninin puistossa ja illalla käveleskelyä ja syömistä Santa Fessä.

Maanantaina oltiin ajelees sellasella mafiatyylisellä sikavanhalla sikahienolla autolla pitkin kylää ja pukeuduttiin hienosti, koska se auto ei olis mitää farkkuja ansainnu...tai siis se oli niin hieno, ett vaati jotain parempaa. Sitte käytiin syömässä La Famigliassa (luonnollisesti), siitä American Bariin shamppanjalle, siitä Baseen shotille, siitä Espalle shamppanjalle, sieltä johonkin (muistikatko), sieltä Kallion Lepakkomieheen ja sieltä edelleen takaisin keskustaa ja Rocksiin. Päätin myös heittää puhelimen ja kameran lavuaariin, joka oli täynnä vettä. Rikkihän nuo menivät, perkele.

Tiistaina megakrapula. Illalla junalla Vaasaan Sepen kanssa. Matka oli Sepen ensimmäinen junamatka, mutta koirani käyttäytyi mallikelpoisesti, katteli vaan koko matkan ajan ulos ikkunasta. Hyvä poika! Sillä oli oma junalippukin, hih hih.

Tänään istun ja ihmettelen...miks ihmeessä mä tänne tulin????Tomaskin on vaan töissä eikä aurinkokaan paista.

P.S Tietokoneessani on virus, enkä saa sitä pois. APUA.

kiva viikko.

Sunnuntaina oli kaivarissa NRJ-konsertti, olin siellä, tosin etäisesti vain istuttiin nurmikolla juomassa kivan ilman kunniaksi siideriä enkä nähnyt yhtään esiintymistä. Illalla oli Ninnin ja Vapun luona grillibileet, oikein leppoisaa. Sieltä ajoissa kotiin, ettei Sepen tarvinnu olla kauaa yksin kotosalla.

Maanantaina olin taas yhdes työhaastikses, sain vakiduunii, joka ei tosin oikeen kiinnosta, mut vakiduunissa on positiivista vakitulot. Ennen työhaastattelua olin kahvilla Marin (Makuunista) kanssa. Haastiksen jälkeen lähettiin Sepen kanssa lomailee kivojen ihmisten kanssa.

Käytiin tiistaina Lappeenrannassa, josta siirryttiin Punkaharjulle mökkeilee. Kävinpäs uimassakin, hahaa! Keskiviikkona olin Imatralla, torstaina taas Punkaharjulle, ja käytiinpäs me torstaina vielä Lappeenrannassa baarissakin. Mielenkiintoista, hyvin mielenkiintoista.

Tänään takaisin kotona, mikä myöskin on lystiä. KAIKKI on provinssissa, mutta ei mua just nyt niin sinne edes hiuo, oon vaan onnellinen, kun vihdoin olen kotona. Mutta toivottavasti kaikilla niillä, jotka siellä Seinäjoella nyt on, on oikein hauskaa.

Minäpäs menen nukkumaan Omaan Sänkyyn. Kuinka luksusta elämä joskus onkaan.

Aurinkoooo.

Damn, sielu ja ruumis kaipaa kipeesti siiderii, mutt pikkuinen veli tulee tänään yökylään Vaasasta asti ja koirakin pääsee vihdoin kotiin, niin ei auta juopotella. Voih tätä alkoholistin sydämen tuskaa.

Tulin juuri Nummelasta, jossa olin töissä. Mikäs siinä, ulkotyö, kiva tiimi ja kiva ilma. Nyt vaan niin huvittais olla jossain muualla kuin sisällä venailees. Kirouksia ja manailua. Tosin uni tulee kaiketi nopeesti, kun menin nukkuu 01.00 ja heräsin 06.00, vielä ei kuitenkaan yhtään väsyttäis. Ehkäpä saisin isin porailee jo heti tänään tauluja seinään ja lampun kattoon...hmmhmmhmm.

np. The Streets-It Was Supposed To Be So Easy

olen vainoharhainen(?).
olen vakuuttunut, ettei kukaan tykkää musta.
vajoaisin itsesääliin, jos jaksaisin. mutta en taida jaksaa, koska olin äsken katjan kanssa luistelees tosi pitkän matkan ja oli niin tosi kivaa.

Hektistä.

Nyt olen asunut jo Helsingissä yli viikon. Vaaau. On tapahtunut kaikenlaista.

Perjantaina tutustuin mun naapureihin ja oli sitten siinä vähän baarittelua.
Lauantaina olin Kaisaniemessä serkun ja kavereiden kanssa, kun siellä oli Ylex Pop tai joku.
Illalla Ninnin kanssa lostarissa.
Sunnuntaina megadarra ja megavapina. Illalla tuli Vaasan neidit kylille.

Maanantaina oli työhaastis. Natsas. Käytiin myös lintsillä ja käveltiin noin sata vuotta.
Tiistaina neitien kans Ikeassa ja sit neidit kotiin.

Keskiviikkona Pia tuli, uudestaan Ikeassa. Illalla piti baaritella, muttei sitten jaksettukaan. Käytiin vaan sanoos hei Marille, joka oli beeffissä.
Torstaina itiksessä shoppailukierroksella (miksi?koska olen muutenkin köyhä paskiainen) ja illalla olin Basella töissä, kivaa oli. Illalla Iltakoulussa ja Pasificossa. Join kolme siideriä, jotka menivät suoraan päähän, sangen omituista.

Tänään Pia kotiin, nyt istun ja ihmettelen. Mutta ostinpa pahuksen hienon Foxy Brown julisteen Kukunoorista. Ja menetin hermot sitä kehystäessä. Kiroilin ääneen ja uhkasin tappaa koko kehykset, naapureilla varmasti hauskaa. Paitsi että kukaan ei varmasti ole kotona, kaikki varmastikin töissä/ulkona, koska siellä on pahuksen hieno ilma ja mä vaan istun täällä sisällä ja murjotan. Mutta ehkäpä menenkin ulos lukemaan Irvine Welshin Pornoa, siis Trainspottingin jatko-osaa, selvennys kaikille teille, jotka eivät tiedä, mistä on kyse, vaan luulevat minun lukevan pornokirjallisuutta. Sorry folks.

np. Nas- Just a Moment

Now it's official

Mun henkilökohtainen muutto on 1.6.2005. Lystiä? Mä sain eilen töitäkin, niin ei sitten olla ihan totaalisen rahattomana varmaan ja 6.6. on työhaastattelu vielä toiseen työpaikkaan ja sitte ois vielä tarkotus mennä Jazzeille duunii. Kaipa tää elämä tästä suttaantuu.

Tänään on viimeinen päivä (sormet ristiin) Makuunissa, kuin luksusta tämä nyt sitte on?
Tänään on myös poikaystävän syntymäpäivä. Pitäis varmaa kehittää jotain kivaa, mut ei oikeen ois nyt rahaa.

Eilen oltiin kattoos Maijun ja Tepan vauvaa, suloinen paketti, tahtoo sellaisen. Sitten joskus. Siis sen jälkeen, kun en enää jaksa suunnitella, ett mitäs sitä tänää dokais, jos dokais.

Lauantaina on Sallan valmistujaiset, niin sinne mennään. Mitämäpuenpäällemitämäpuenpäälle?
Sitte illalla ois clubilla Pekan ja Yodan keikka, vihdoin tapahtuu jotain! Yhtenä iltana viikossa, se on jo jotain se.

Ei mun tarvikaan ollenkaa tonne leiskalle töihin, niin vietän sitte luksushetkiä kivojen ihmisten ja Tomaksen ja Perheen kanssa tän loppukuun ennen muuttoa.

Eilen soitti serkku ja heti sovittiin, ett suokkiin 4.6 syömää ja juomaan, jos säät vaan sallii.

Täällä on melkein kesä.

Hektistä elämää.

On ollu viime viikolla vähän kiire. Tiistaina lähettiin Pian kaa mökille, oli aika kivaa syödä ja juoda ja istua saunassa ja jauhaa asioita. Tultiin torstaina pois, sieltä suoraan töihin.
Lauantaina käytiin heittääs mun kamat Helsinkiin mun maailman hienoimpaan kotiin. Tosin naapurin neiti oli kovin kovaääninen, sen riitely sen poikaystävän kanssa kello 0200 tuli hyvinkin selväksi. Naapurin neiti oli niin...säälittävä, teki mieli käydä soittaas ovikelloo ja sanoo, ett ryhdistäydy hyvä nainen. Sunnuntaina sitte takasin Vsaan ja töihin. Mulla on enää 4 vuoroa Makuunissa ja sitten mun työt on siellä ohi toivottavasti 4 good. Tässä jännityksellä odotan, ett miltä mun kesä näyttää...no, ainaki saan kesällä opintotukee ja onhan sekin nyt jotain, vaikkei se nyt ihan taidakaan vuokraan riittää.

Kukaminäolenkukaminäolen?

Olenko se, joka lauantai-illat istuu kotona poikaystävän kainalossa ja nukahtaa elokuvan alkutekstien aikaan? Se, joka ei melkein koskaan poistu kainalosta, muuten kuin töihin tai kouluun? Se, joka lähtee aikaisin baarista kotiin ja jolla ei ikinä baarissa ole kivaa? Se, joka inhoaa olla humalassa, koska se on ajan hukkaa? Se, joka on tyytyväinen, kun ei seuraavana ole krapulaa ja kun ei edellisenä iltana ole mennyt rahaa? Se, joka on kiva tyttöystävä, mutta pahuksen huono kaveri?

Vaaaai

Olenko se, joka on joka ilta jossain menossa, usein baarissa, usein humalassa, usein nauraa, usein sakkaa, usein tanssii ja nauraa taas? Joka seuraavana päivänä on darrassa, astetta köyhempi, jolla on morkkis asioista, joita teki ja jotka jätti tekemättä? Joka sitä seuraavana päivänä nauraa sakkailulle ja jatkaa sitä samaa taas? Se, joka on kiva kaveri, mutta pahuksen huono tyttöystävä?

Kaksi ihan eri Karoliinaa ja kuitenkin kaksi ihan samaa. Kumpi niistä olen? Niiden sekoitus ei taida onnistua.

Huono?

Se mä olen.
Olen huono hoitamaan mun raha-asioita, kaikki muut menee laskujen edelle...kuten vaatteet ja hauskanpito. Sitte tuskailen maksumuistutusten kanssa ja kiroilen, kun olen varaton, koska taas ostin uudetkengätpaidanhousutsukatmitkälie ja kävin ulkona syömässä ja join ja nauroin.

Se mä olen.
Olen huono opiskelija. Koko opiskeluaika menee siihen, että haaveilen tekeväni niin ja niin paljon opinnäytetyötä siinä ja siinä ajassa enkä sitten kuitenkaan tee mitään, koska ulkona paistaa aurinko ja joku kiva kaveri soittaa ja pyytää johonkin ja jos ei soita, soitan itse.

Se mä olen.
Etenkin olen huono tyttöystävä. Mussa pitäis olla jokin varoitus, jossa lukisi, että älä seurustele tämän neidin kanssa, siitä ei seuraa muuta kuin ongelmia. Ystävä muuttaa poikaystävänsä kanssa asumaan yhteen, mä rupeen hyperventiloimaan pelkästä ajatuksesta, että mun pitäis tehdä niin. Been there done that didn't like it at all. Hyperventilaatio alkaa myös, jos ja kun en saa mennä ja tulla niin kuin haluan tai jos mulle edes soittaa ja kysyy, missä menen ja koska tulen ja miksen ilmoittanut mitään. Eikä muhun saa edes koskea, jos en itse koske ensin. Enkä takuulla halua tehdä ruokaa, tiskata, käydä kaupassa tai hieroa selkää, kun haluan vaan, että mulle tehdään niin. Jaksan olla kiva tyttöystävä ehkä yhtenä päivänä viikossa ja silloinkaan en ole kovin kiva, vain vähemmän ärsyttävämpi.

Se mä olen.
Olen myös huono ystävä. Pidän yhteyttä vain silloin tällöin ja unohdan syntymäpäivät, mutta jos mun syntymäpäivät unohtaa, olen vuosisadan kaltoimmin kohdeltu ihminen. Toisinaan halveksin joitakin ihmisiä, vaikka oikeasti ne kaikki on mua parempia, ainakin sillä hetkellä. Ehkä juuri siksi halveksinkin. Haluan sitä paitsi huomiota, mutten itse anna sitä tarpeeksi muille.

Se mä olen.
Olen huono työntekijä Makuunissa. Vuokraan ilmaiseksi leffoja kaikille, joista pidän ja vähän myös niillekin, joista en pidä. Kaikista paras työpäivä on sellainen, jonka aikana ei tapahdu mitään ja saan vaan istuskella ja katsella leffoja ja syödä ja rupatella ja kikatella. Mitäs maksavat niin säälittävää tuntipalkkaa.

Se mä olen.
Olen huono tytär. Kiukuttelen, jos en saa, mitä haluan, niin kauan, että saan mitä haluan. Olen aina rahaton. En ikinä kuuntele järkipuheita, vaan teen juuri päinvastoin. Eikä puhettakaan, että musta sais lastenlapsille äidin vielä vähään aikaan.

Kerrassaan loistoyksilö siis?

Itkua ja hampaankiristystä ja.

Vihdoin mulla on oma koti, äitikulta suostui maksaa mun vuokratakuun Helsingin kodista, niin että...MULLA ON KOTI! Tosin en oo nähny ko. asuntoa vielä, mut ehtiihän tuota sitten tuijotella.

Tänään olin pitkästä aikaa pakon edestä Makuunissa töissä, jostainhan ne vuokrarahatkin pitää repäistä. Mutta ihan mukavaa oli, aika meni rattoisasti Katjan hyvässä seurassa. Katjakin muuttaa kahden vkn päästä Helsinkiin ja sovittiin jo, että lähetään sitten rullaluistelee, kun se on ollu enemmän tai vähemmän meiän joka kesäinen perinne.

Men Helsingfors, här kommer jag, tihi tihi. Nyt meen nukkuu ja näkee kauniita unia kauniista ihmisistä. Ainakin suunnitelmissa olis, kun viime yön näin vaan kaikkia häröilyunia.

np. Nas feat. Jully jotakin -Heaven

Hätiköityjä päätöksiä?

Sain asunnon Helsingistä. Ongelma: tarviin jostain tyyliin heti 1200 euroa. Inghhh..
Vuokrasopimus astus voimaan 15.5. eli ihan kohta. Onpas pelottavan aikaista.
Sittten, jos saan ne 1200 euroa tyyliin heti eli voin muuttaa siihen asuntoon, tarvin heti kahen viikon päästä uudestaa rahaa vuokraan. Oliskohan sittenkin parempi jäädä Vsaan vaan tekee rahaa...yh...kuinka ongelmallista elämä onkaan.

Nyt en voi ees lukee tenttiin, ku jännitän stressaan, ett mistä pirusta mä rahaa hoidan.

Hio.

Olin Helsingissä ke-su. Keskiviikkona oli kaksi työhaastista, eka meni ihan hyvin ja töitäkin lupasivat (baaria). Toka ihan katolleen, muttei mua kyllä niin kiinnostanukkaa (kesätyö Vero Modasta, kysyivät mm. osaanko ommella, repesin ja sanoin, että ompelukoneet vihaa mua).

To olin lintsillä ja tapailin ystäviä, kiva päivä oli. Pe olin koomassa, illalla ystävien kanssa syömässä Olivossa, nam nam. Sekin oli kiva päivä. Käytiin vielä syömisen jälkee Zetorissa, koska siellä on töissä yksi (-kaksi) kiva(a) ihmistä ja Cocoonissa. Lauantaina piti lähteä kotiin Vaasaan, mutta juna oliki täynnä (voitteko uskoa???), niin lähinkin sitten kallion kierrokselle ja vasta sunnuntaina kotiin.

Tänään oli haastis taas, se meni kai uskoakseni ihan hyvin, en ole vaan varma, jos vastaanotan ko. työtä...tai siis siinä sais mukavasti oven väliin jalkaa, mutta ei niin paljo rahaa...tai siis ok, 6h duunii, about 130euroo palkkaa, mutta se olis vaan joka lauantai.

Jaah, pitäs lukee tenttiin, mutta kun ei kiinnosta....mut toiseks viimeinen tentti, niin kai pakko pinnistää...

Tadaa! Same old me is back.

Karoliinan vappusuunnitelmat:
Käy porukoitten luona ja syö niiden ruuoat.
Käy Hannelen luona ja dissaa kaikkea.
Mene kotiin ja tee opinnäytetyötä.
Katso leffa.(vaihtoehdot: Alexander/Soul Plane/Taxi/Ocean's Twelve/Snowboarder)
Nukahda.

Oo, ja tämä kaikki tapahtuu selvinpäin eli ota vakuudeksi auto mukaan ja jätä pankkikortti kotiin.

Whoop Whooop!

Olin tänään kaverini Hannelen kanssa kahvilla, kesken kahvittelun soi puhelin ja sain kutsun Helsinkii työhaastatteluun...Vähäks jännää heiii. Nii et, ens ke oon taas pistääs Helsinkii sekasin, mitäköhän sillä kertaa säädän..? Tarkotus olis ainaki to mennä vielä lintsilleki, siitä Ei voi hyvää seuraa.

Whhhhhhhoooooooooooooooooop.

Uhhhh, internet on pahasta.

Yritäpä tässä tehdä opinnäytetyötä, kun koko ajan muka keksin uusia mageita saitteja, jossa vois käydä. Kiroon tässä sitä, ett netti toimii ja sitten, kun se ei toimi, niin sepäs vasta onkin maailman loppu. Olen niin säälittävä.

Jaksaiskohan tässä käydä suihkussa, on vähä pöppönen olo, kun oon "kirjoittanut opinnäytetyötä" jo aamuyhdeksästä. No, oon mä oikeesti sitäkin tehny.

Hitto, kun tää elämä on valintoja täynnä. Ok, on se ihan reiluu, ett saa valita, ettei kaikki mee vaan sillee..."yhtä kultasta keskitietä pitkin", vaikka se kultanen keskitie oliski varmaan parasta, mutta ah,niin tylsää. Jotkut valinnat on vaan niin vaikeita, varsinkin jos ne koskee Ihmissuhteita. Minkätakia silloin, kun on ihan onnellinen ja tyytyväinen olo, tupsahtelee uusia ihmisiä ovista ja ikkunoista ja silloin, kun on yksinäistä ja kurjaa, niin saa oikein rypeä ja hukkua yksinäisyyteen ja kurjuuteen eikä mitään tapahdu viikkokausiin? Lukeeko mussa jossain, että olen onnellinen, tule pilaamaan se? Muutan mökille asumaan...ja ei, siellä ei ole internetyhteyttä.