In the ghettooooo.

Kai tämä on nyt sitten viimeistään ghettoa tämä Kallio, kun tässä nurkilla jo ammuskellaankin.
Huoh.

Mullon aika sanaton olo. Tahdon syödä peiton alla suklaata ja murjottaa. Olen yltiösurullinen, mutta kai tämä taas tästä, kun saan arjen pyörimään ja ymmärrän, että olen taas yksin.

Niisk, mä haluun mun äidin luo. Oispa jo joulu.

Tittidii.

Näin outoa unta, unessa olin Raw! ohjelmassa tappelemassa. Heräsin siihen, kun naapurin neiti huusi kello 03.30, että "olen ruma ruma ruma ja kaikki haluu vaan panna mua". Selvä ristiriita tässä asiassa, jos multa kysytään.

Aamulla olin niin väsy, kun heräsin töihin kello 6.15. Metroa odotellessani laskin päässäni sekuntteja, kymmeneen laskeminen sujui näin: "7, 1,2,1o..." Siis mitä helvettiä?!? Näköjään en ole nukuksissa kovinkaan hyvä laskemaan.

Töissä näin Martti ja Eeva Ahtisaaren. Luulin, että Martti ei ole Martti, koska se oli niin pieni ja harmaa ja sanoin, että tuo mies näyttää ihan Martti Ahtisaarelta vanhana. Martti kuuli tämän. Isoin nolostus ikinä.

Aamulla pelastin hiiren. Se makas pökkyrässä meidän ulko-oven edessä, siirsin sen siitä kukkapenkkiin. Nyt se oli siitä kadonnut, toivottavasti ihan itse oli kävellyt, eikä kukaan peto sitä hakenut, kun se oli niin söpö.

Nyt makoilemaan ja luukuttamaan musiikkia. Taidan kuunnella kostoksi kauheinta musiikkia, mitä varastoistani löydän tosi lujalla, siis kostoksi tyhmälle naapurin neidille, joka ei oikeasti edes asu tässä talossa.

Happy Home

in my happy home I barely breathe
in my lovers arms
I find reliefand
there’s a sky that‘s changing
and a bird that sings
I never once in my wayward life
was heading to run out

in my lovers arms
I wait for morning
I beg my god to speak and tear me apart
I’d lay down my body
I’d lay down my arms
I never once in my sweet short life
meant anybody harm

in my happy home
I read the signs
in my lovers arms
I move in time
there’s no more crying
and there’s no more lies
I never once in my sweet short life
was waiting for desire

and there’s no more crying
and there’s no more pain
I never thought for one second
I’d have nothing left but shame

in my happy home
I barely breathe
I never once in my wayward life
was heading to run out

-Garbage

Mikä mua vaivaa? Mullon lähes kaikki lihakset kipeet, vaikken oo urheillu varmasti kuukausiin?
Tosin kurkkukin on kipee eli ehkä mulle onkin tulossa flunssa?

Enpä oo viime kirjoittelun jälkeen tehnyt oikeen mitään mainitsemisen arvoista, käyny töissä vaan ja tietty hengaillu Tomaksen kaa. Eilen oltiin lintsillä, käytiin Space Shotissa (tai siis Raketissa, miksi sen nimi on vaihdettu?) ja vaikka missä. Oli kivaa.

Tomas lähtee viikonloppuna, tuntuu haikeelta, kun taas oon tottunu sen seuraan. Olis kiva tehdä jotain kivaa, mutta kun olen niin pahuksen köyhällä tuulella jo toista kuukautta, ahdistus. Kerrankin odotan elokuun puolta välilä oikein hartaasti, koska silloin on palkkapäivä. Taivaallista.

Olis kivaa päästä käymään Vaasassa, mut ei täs hirveesti oo nyt aikaa eikä edelleenkään sitä rahaa, niin ei mennä sitten, ei. Niklaksella olis pian 12. vee synttäritkin. Nyyh, kuinka vanha siitäkin on tullut, sitten, kun se täyttää 15, mä oon 30. Inghhh Ingghh Inggghhhh.

mä en tiä mitää jos et säkään tiä.

Viime aikoina oon ollu osana arkea. Eli oon ollu töissä vaan, sekä italialaisessa että Elämystaikureilla, huomenna esim. on lähtö Hämeenlinnaan. Aika hauskaa tämä työ Elämystaikureilla, oon edes vähän käynyt jossain, viime viikonloppunakin Lahdessa. Ehkä musta on kahdessa kuukaudessa tullu jo tosi Stadilainen, kun mun mielestä lahtelaiset oli rumia, tyhmiä ja sisäsiittosia. Anteeksi lahtelaiset, ehkä mä näin vain murto-osan teistä, just sen vähemmän edustavamman osan siis.

En mä kai oikein muuta oo sitten tehnykkään, noh, ei oo ollu oikeen varaa tehdäkään mitään. Sitä paitsi musta on tullu himonukkuja. Siis ei sellainen, joka himoitsee nukkuessaan, vaan sellainen, joka nukkuu ja paljon. Saatan nukahtaa kello 00.00 paikallista aikaa ja herätä seuraavana päivänä joskus puol kaks. Silloinkin herään johonkin ääneen, kuten puhelimensoimiseen, en siihen, että olisin nukkunut tarpeeksi. Nukkuisin luultavasti vuorokauden ympäri, jos voisin. Tänään oli pakko laittaa herätyskello soimaan 10.00, ettei koko päivä menis ihan piloille. Siirsin herätystä aamulla tunnilla eteenpäin ja olin lopulta hereillä 11.3o, perkele. Ostoslistaan merkintä: Vitamiineja.

Ai niin, näinhän mä viime lauantaina muuten Mickin ja Juzzin Vaasasta, ne oli tullu Tuskaan. Kierrettiin Kallion baareja läpi, eli näytin niille nähtävyyksiä. Tosin mulla oli "oma lehmä ojassa" tässä, koska en halunnu lähtee keskustaan, koska olisin joutunu tulee taksilla kotiin ja se olis jo ollu liikaa. Eli lähetin Mickin ja Juzzin taksilla takas niiden majapaikkaan, muah hah haah haa (=ilkeää naurua).

Eilen käytiin Tomaksen kaa lähetyskirpparilla, jossa 40v+ lihava lävistetty nainen tuijotti mua himokkaasti päästä varpaisiin, kun kyyristyin tutkimaan cd-levyjä ja sitte se huokas "ahhh...". Lähdettiin vilkkaasti pois. Käytiin myös Sörkän Salaperäisellä Kirppiksellä (oikeesti, toi on sen nimi) ja siellä taas oli pelottava miesmyyjä, joka jahtas mua ruman pääkallohuivin kanssa (mun topissa oli pääkallo, niin kai se ajatteli, ett oon kiinnostunu kaikista pääkalloista sitten). Sekin oli niin pelottava kokemus, että lähdettiin pois. En muutenkaan pidä kirppareista, mä en pysty koskee mihinkään, kun mua ällöttää jo se ajatus, että ne kaikki tavarat on ollu jonku toisen ihmisen, joka on ihan tuntematon kaikenlisäks, omistuksessa. Tiedetään, olen prinsessa.

Illalla töiden jälkeen lähdettiin Tomaksen ja Jusun kanssa Helsinki Clubilla katsomaan Notkeaa Rottaa. Mun suurin huvitus oli, kun siellä oli sellainen istumasyvennys, jonka erotti tanssilattiasta lasi. Istuskelin siinä selvinpäin ja bongasin ihmisiä, jotka yritti kävellä tanssilattialle sen lasin läpi. Hih hih. Ok, itekin olisin humalassa yrittäny kävellä siitä, luultavasti useaan otteeseen. Notkeaa Rottaa oli kiva katsoo, se oli niin tajuttoman energistä ja taustat varsinkin oli hyvii. Mut sit ilon tuli pilaamaan jotku turistilatinot, jotka tuli siihen mun eteen vaan hengailee ja juttelee isos ympyräs (daah! me kaikki seisoimme siellä kasvot lavalle päin ja yritimme nähdä jotakin, siis jotakin muuta kuin karvaisia niskoja ja käsivarsia), sit ne siinä skoolaili ja matki suomalaisii, jotka fiilisteli keikkaa. Sielloli muutenkin niin kovin täyttä ja koko ajan joku töni ja talloi varpaita, ja koska mulla oli flipflopit jalassa, se ei tuntunut hyvältä, ei. Tolkuttomassa humalassa olis vaan jotenki menny virran mukana, mut selvinpäin ahdisti. Eli lähettiin pois. Kotimatkalla jotku idariteinipojat ensin yritti kaataa liikennemerkin, mutta eivätpä ollu tarpeeks skrodeja (tän viikon sana), mikä oli hyvä, koska se liikennemerkki olis kaatunu mun päälle. Sitte toinen näistä samaisista pojanklopeista sai kuningasajatuksen potkasta täysiä puhelinkopin lasia. Paska mäihä, joku oli jo potkassu sen lasin paskaks, eli tää idariteini potkas rautatankoon ja sen kenkä lensi jalasta. Mahtaa olla tänään kiva tunne jalassa, en oo vahingoniloinen, enpä.

Nytpä lähen Sepen kaa ulos, sitten keksitään Tomaksen kaa jotain puuhaa ja meen töihin viideks. Huomenna joudunkin heräämään viideltä, luultavasti näillä nykynukkumistottumuksillani kuolen.

HmmMmmMMmmmmMMMmmmmMMMmmmmMmmmH?

En oikein muista, mitä kaikkee olen lähiaikoina tehnyt, kun olen tehnyt niin kovin paljon.
Ainakin oon käyny 2 krt Korkeasaaressa. Sitten olen käynyt 2 krt näyttelyssä. Toinen näyttely oli nimeltänsä Evil Painters In Brotherhood. Eikös kuullostakin mielenkiintoiselta? Voin kertoa, että se oli kylläkin ihan sairas. Jotain silpomista, sisälmyksiä ja kärpäsiä.

Olen kävellyt Mirdin kanssa kilometrejä. Ja käynyt baarikierroksella Aylan, Leylan, Mirdin ja Hannelen kanssa. Olen ollut rannalla Hietsussa, Suokissa ja taas Hietsussa. Olen myös käynyt kolmessa työhaastattelussa, Halosella, jossain promojutussa ja italialaisessa ravintolassa (Don -jotakin) kampissa. Ensimmäiseen ja jälkimmäiseen pääsin, joista valitsin jälkimmäisen tuntikausien pähkäilyjen jälkeen.

Tomas ja Samppa tuli mun luo lauantaina, jolloin oltiin hetken Sebun ja Jeenan tupareissa ja sitten lähettiin Sampan kanssa teatterille. Tänään Samppa lähti laivalle, odotan mittavia tuliaismääriä.

Niin ja olenhan käynyt myös kahteen eri otteeseen katsastamassa serkun vauvaa, joka syntyi about viikko ennen juhannusta.

Eilen oltiin Linnanmäellä kääntymässä myöskin, käytiin yhdessä "laitteessa" eli Lintsi-Kinossa (siis tyyliin 3D-lasit päähän etc.).

Huomenna mulla on ensimmäinen työpäivä, hihhiih. Vihdoin jotakin järkevää tekemistä. Ja mikä tärkeintä, RAHAA.