Tygidi tylsää

Elämästäni on tullut melkoisen tylsää. Tai onhan mulla tuleva omakotitalo ja vauvat ja häät jne. Mutta silti. Olen niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin tylsistynyt. Olin mä viime lauantaina Leylan 3kymppisillä sentäs, mutta sieläkin mulla oli suurimman osasta aikaa niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin tylsää. Enemmistö oli sellasia, joita en tuntenu ja ne, jotka tunsin, hävis tai oli ymmärrettävistä syistä kiireisiä. Suurimman osasta aikaa lähetin kaikille maailman tutuille tekstiviestejä, jos jossain olis oikeesti hauskaa. No ok, kyllä mä tanssin sit loppuillasta ehkä minuutin pöydällä. Siitä nöyryytyksen hetkestä otettiin kuvia ja nyt on ehkä laihdutus edessä. Tai olis, jos en olis niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin tylsistyny, että ainoo hupini on syömisessä. Eikä porkkanan järsiminen todellakaan helpottais tilannetta. No joka tapauksessa olin jo yhden pintaan kotona ja aamulla taas vaihteeks hereillä 07.00.

Tän viikon kohokohta oliki sit idols-kisastudio meillä torstaina. Eli oikeesti tyttöjen juoruiluilta. Se oli kyllä ihan mukavaa, mutta päättyi jo ennen kymmentä. Plääh sille. Niin ja kyllähän veljeni Samuliki oli eilen kylässä ohimennen.

Paineita aiheuttaa tän kämpän myyminen. Huomenna on toinen näyttökerta. Ekassa näytössä oli ollu 10 ihmistä, mikä on ihan hyvin, kun kämppä tuli myyntiin vasta perjantaina ja eka näyttö oli siis viime viikon sunnuntaina. Mutta eipä siitä ainakaa hyötyy ollu, tai ei siis tarjouksia tullu. Tiistaina pitäis jo tehdä kaupat uudesta kämpästä ja sopimus on, ett muutto on 1kk siitä, kun koko talo on maksettu. Eli sit ku tää on myyty. Kuitenkin viimeistään 31.12.2008 pitää olla maksettu se uusi talo. Jos ei tätä oo myyty sitä ennen, niin sit pitää ottaa lisää lainaa. Iik stressiä.

TylsääTylsääTylsääTylsääTylsääTylsääTylsääTylsääTylsääTylsääTylsääTylsääTylsää.

P.S. Tämän vuoden BB on ihan paska. Mä en kestä noita ihmisiä. Yäk.

P.S.S. Julia ja Jimmy on tänään 3kk. Onneksi olkoon JJ:t. Onneksi olkoon Minä. Olen yhä hengissä.

Home Sweet Home

WUHUUUUUU! Me ostettiin omakotitalo! 2 makuuhuonetta, olohuone, kirjasto, ruokailuhuone, kodinhoitohuone, pukuhuone, pesuhuone ja sauna sekä lämmitetty varasto ja lasitettu terassi. Puhumattakaan omasta etu- ja takapihasta. Pientä remppaa pitänee tehdä, tai talo on tosi hyvässä kunnossa, mut vähän...mummo. Ja muutetaanki luultavasti vasta tammikuussa 2009. Ja kotikaupunki vaihtuu silloin Järvenpääksi. JIPPII JIPPII JIPPII, pääsen pois PAM PAM PAM KILKATI KALKATI KILKATI-talosta hiljaiseen omakotitalolähiöön, josta silti pääsee 30min Helsinkiin ja mikä parasta, talosta 500 metrin päässä on hevostalli.

I´m so excited and I just can´t hide it
I´m about to lose control and I think I like it!

Kiitos, minulle kuuluu hyvää.

Vituttaa. Tai itseasiassa tää olotila on jo vitutustakin ylempänä. Mua vituttaa niin paljon, ettei enää edes huvita tehdä asialle mitään. Tekis mieli vaan maata sohvalla peitto pään päällä. Ainakin viikon.

Lapset on nukkunu tällä viikolla tasan yhden kokonaisen päiväunet. Eli tasan yhden kerran meillä ollaan tällä viikolla oltu iloisia. Syynä tähän on naapuriin rakennettava kerrostalo. Sieltä kuuluu päivästä päivään KILKATI KALKATI KILKATI. Lisäpiristystä päiviimme tuo vinosti vastapäätä taloamme sijaitseva toisen kerrostalon alkanut rakennustyömaa. Tällä hetkellä sielä tosin "vain" paalutetaan. Sieltä kuuluu siis päivästä päivään PAM PAM PAM PAM. Lapset nukkuvat parhaiten päiväunensa siis parvekkeella, parhaina päivinä saattavat nukkua 3h yhtä soittoa. Huonoina päivinä 15 minuuttia. Huonoja päiviä on kaikki ne PAM KILKATI KALKATI-päivät. Eilen ei olis kuulunu KILKATI KALKATI PAMia, mutta totta kai jonku isännöitsijämiesäpärän piti juuri parhaimpaan päiväuniaikaan tulla trimmaamaan pensaita parvekkeen alta. Eli eilen oli sitten PÄRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRR-päivä. Vaikka noitten raksan ja isännöitsijämiesäpärien onkin tehtävä työnsä..niin pian ostan haulikon. Tai ainakin ritsan.

Herra Terrieri tuo oman piristyksensä päivään joko tunkemalla mun syliin/vauvojen päälle, kun sitä ahdistaa jatkuvat WÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ-päivät eikä se ymmärrä, että juuri silloin ei todellakaan ole hyvä hetki kerjätä rapsutuksia. Oikein mukavaa on myös, kun se oksentaa toistuvasti olohuoneen matolle syötyään ruohoa juuri tätä tarkoitusta varten. Yleensä se tekee sen kesken vauvojen WÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ-hetken.

Koti räjähtää käsiin. Pyykkiä ja tiskiä pursuaa ovista ja ikkunoista, tavarat on hujan hajan, missään ei ole vapaata, puhdasta pinta-alaa ja villakoirat tappelee pitkin lattioita. Sängyn päällä on kasa puhdasta pyykkiä..tai se oli puhdasta ennen kuin herra Terrieri alkoi pitämään pyykkikasaa sänkynään. Feng-Shui on äärettömän kaukana.

Mä räjähdän käsiin. En edes muista, koska oon viimeks harjannu hiukset tai meikannu saati pitäny sellasia vaatteita, jotka ei haise happamalle maidolle. Roikkuva, arpinen vatsanahka saa mut voimaan pahoin joka kerta, kun vahingossa eksyn ilman vaatteita peilin eteen.

Kotona on myös ylimääräisiä lemmikkieläimiä. Yhtenä päivänä laskin pyydystäneeni 5 vittuuntunutta ampiaista tunnin sisään ja vieneeni ne takaisin ulos. Kerran hyökkäsin yhden kimppuun voiveitsen kanssa, kun se sattui olemaan juuri kädessä ja ampiainen Jimmyn lähellä. Näky ei ollut kaunis (pyörin raivopäisenä ympäri olohuonetta voiveitsi toisessa kädessä, toisessa kainalossa Jimmy jahdaten pilkallisesti surisevaa ampiaista).

Siitä huolimatta, että sain nukkua viime yönä lähes keskeytyksettä klo 23.00-07.00 välisen ajan, olen hermoromahduksen partaalla. Katselen vain ympärilleni hullun kiilto silmissä ilman minkäänlaista järkevää aivotoimintaa. En enää muista, mihin kellon aikaan kumpikin lapsista söi viimeksi, koska herra Terrieri on syönyt tai käynyt ulkona tai koska itse olen syönyt, käynyt suihkussa tai edes hengittänyt rauhassa.

Saattais olla hyvä idea käydä jossain virkistäytymässä. Koittakaakin pakottaa. Aion nimittäin jokaisena vapaana hetkenä linnoittautua peiton alle ja pysyä sielä niin kauan, kunnes taas kuuluu ANNA, ANNA, ANNA, WÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ tai IUH, IUH, IUH.