little pieces of happines

Jes!!!Minna tippu BB:stä, täydellistä!Jes!!!Kathy päätti lähtee sieltä ite (vanha uutinen, mut menee samaan hehkutukseen), täydellistä!Nyt sarjaan ei jää ketään ärsyttävää ihmistä, nyt mulla ei oo enää mitään syytä seurata sitä. Hmmmm.

Tietokoneessani ei ole enää virusta, eihän se olekaan ollut kuin puoli vuotta täällä, kun en ole osannut poistaa sitä. Welhon virustorjunnan päivityksen myötä ongelma kuitenkin vihdoin ratkesi. Hyvähyvä.

Olin äsken syömässä. Ravintolassa oli Mies asiakkaana. Mies oli ainakin 50+ niin, että turha tästä vetää mitään johtopäätöksiä. Miehellä oli Ääni. Se Ääni oli niin jotenkin lumoava. Sillä oli siinä kotiteatteri. Se ääni sopis täydellisesti esim. kuvailemaan elokuvia. Tai sit se vois olla opettajan ääni, siis se oli vaan niin vangitseva, että mä ainakin kuuntelisin mitä vaan, mitä se sanois. Olisin voinut istua ravintolassa tuntikausia kuuntelemassa pelkkää Ääntä. Se oli vaan jotenkin niin hypnoottinen ääni, etten pystyny keskittymään oikein mihinkään. Todella omituista käytöstä itseltäni.

Mutta nyt noudattamaan sunnuntain rituaalia eli...C.S.I MIAMIIIIII. Jakso kuullosti sangen mielenkiintoiselta, kiva kiva sunnuntai-ilta.

Don't Make a Sound, Can You Hear Me Now?

Olen melkoisen vittuuntunu jälleen kerran idarinaapurin pissistyttöystävästä, joka taas on kirkunu ja mesonnu aamu/yö puol neljästä asti siitä, kuinka kurjaa sen elämä on. Paska mäihä, tein siitä just toivottavasti vitusti kurjempaa, ku valitin isännöitsijälle. Don't mess with a tired woman, girl.

Eilinen työpäivä tuntui maailman pisimmältä, se ei vaan tuntunut ikinä loppuvan. Mun eka piti lähtee johonkin, mut olin vaan niin kuoleman väsyny, ett tulin suoraan töistä kotiin ja yritin nukkua, en edes jaksanut katsoa Araknofobiaa neloselta, vaikka tarkoitus oli.

Pitäs tiskata, käydä kaupassa ja tehä opinnäytetyötä, mä en niin jaksais tehä yhtään mitään. Kuinka toisinaan voikin olla niin väsynyt? No ok, nyt voin oikeesti syyttää tota naapuria, koska se kirkui 12h putkeen, valehtelematta. Nyt sillä on ehkä hapenvajaus, ja se on pyörtyny, toivottavasti.

Käytiin me Sepen kaa pitkällä lenkillä sentään, kun ei enää jaksettu kuunnella tota naapuria, joka kirkumisen lomassa luukutti masentunutta itsemurhasuomi-musiikkia. Mä haluisin vaan nyt syödä ja kattoo lisää leffoja/lukea hyvää kirjaa. Kumpiakaan mulla ei tällä hetkellä ole, pahuksen pahuksen pahus.

kylpytakki

Sain joskus veljeltäni Samulilta (hieno mies) joululahjaks kylpytakin, se on ehkä mun rakkain vaatekappale koko maailmassa, toisinaan voisin olla koko päivän vaan pukeutuneena siihen. Tänään on sellainen päivä. Mutta ikävä kyllä en voi haahuilla Sepen kanssa lenkillä kylpytakissa ja töihinkin täytyy mennä, eikä sekään olisi sopivaa tässä nimenomaisessa asusteessa. Sangen murheellista. Voisinhan mä toki repäistä viimesten työpäivien kunniaks, mut....nääääääääh.

Eilen olin illalla käväisemässä Annen synttäreillä, tapasin siellä yhden tytön, jonka kanssa olen kuulemma jutellut provinssissa syvällisiä Scissors Sisterssien keikalla. En muistanut tyttöä enkä edes sitä, että oon ollu kyseisellä keikalla, mut ei kai se oo kovin ihmeellistä, kun kuitenkin on kyse Provinssista.

Tuli eilen lauottua boolihumalassa totuuksia pojalle. Totuudet piti sanoa, mutta ei siinä tilanteessa/tilassa. Nyt on kauheen huono omatunto, kun oon taas satuttanu. Mut mun runokirjassa (kyllä, mulla on sellainen. Sellainen, johon nuorena aina keräs kaikkia runoja) on yks osuva runo, se menee jotenki näin: " Sitä loukkaa ja satuttaa, joka sua rakastaa. Sitä kaipaa ja rakastaa, jota ei saa".(mä en sanonu, et ne nuorena kerätyt runot olis jotenki laadukkaita). Mä vaan oon inhottava, tunnevammainen ihminen, ei siitä pääse mihinkään.

Mä haluan harrastuksen, mä haluan ruveta urheilee. Sataispa paljon lunta, ett voisin valloittaa rinteitä. Mä, puuterilumi, aurinko, pro naomi ja pitkä alamäki. Se se vasta oliski elämää.

A.N.G.S.T.I.

Heräsin tänään ihan itse kello 06.00 enkä saanu enää unta. Tosi ärsyttävää. Ei siihen aikaan kuitenkaan jaksa vielä nousta ylöskään, niin katoin sit Kingdom Of Heavenia, siis leffaa. Sit ku olin kattonu sen, niin nukahdin uudestaan ja heräsin yheltätoista.

Mua ei yhtään-yhtään huvita mennä töihin, tekis mieli heittäytyä maihin ja hakata nyrkeillä lattiaa ja huutaa. No ei mulla oo töitä ku to-la, sit on su vapaa, sit on taas töitä ma ja vapaa ti-ke. Ihan älytöntä. Motivaatiot on kyll niin nollissa, kun tietää, ett ihan pian lopetan. Mua kyllä vieläkin pelottaa suunnattomasti se uus työpaikka.

Olin eilenki leffassa, se on nyt niin kivaa, kun ulkona on ihan synkkää ja sataa jotain veden ja lumen väliltä. Oltiin kattoos Flightplan, ku mun mielestä sen traileri näytti niin kivalta. Ekan tunnin se oli kyllä ihan tylsä, valuin vaan penkissä alaspäin koko ajan ja just ku mietittiin, ett lähetään pois, niin siin alkoi tapahtua. Sitten se olikin jo ihan kohtalaista katsottavaa se loppupätkä.

Mä oon jo aika paljon kirjottanu opinnäytetyötä. Mitä enemmän mä kirjotan, sen huonommalta se tuntuu. Mut nyt haluun sen vaan valmiiks, ei mitää välii numerolla, kunhan vaan saisin ammatin. Olispa mulla varaa olla vaan himassa jotain viikko kaks, niin työ ois valmis.

Nyt oli mollin sivuilla vaikka mitä mun alan työtä ja vielä Helsingistä. Mä oon täs koko viikon pähkäilly, ett pitäs laittaa hakemukset sinne, mut sit toisaalta voisin nyt kuitenki mennä tonne Georgeen, valmistua (niin varmaa) ja sit, ku mullon oikeesti paperit kädessä, niin hakea urakalla mun töitä. Mut se on niin ärsyttävää, kun ei mulla oo alan työkokemusta kuin leirintäalueelta+työharjottelu ja kaikki paikat haluu työkokemusta ja ties minkä ohjelman tuntemusta kiloittain. Huoh.

Zzzzzzzzzzzzzzzzzz

Tänään oikeesti päätin herätä aikaisin, nyt olen niin kovin väsynyt, että harkitsen päiväunia. Kello on 10.46. Kai se on vaan myönnettävä, musta on tullu aamu-uninen.

Eilen olin päivällä vaan kotosalla ja mooasin, illalla menin serkun kans katsomaan The Brothers of Grimmin. Vaikka en pidäkään kovasti Matt Damonista ja olin sen takii vähän varautunu leffan suhteen, täytyy sanoa, ett se oli hyvä leffa. Just sellanen, mistä mä pidän. Sopivasti seikkailua, fantasiaa, toimintaa, huumorii ja jännitystä. Oikein viihteellistä.

Ahhh, enää vajaa viikko, niin saan vihdoin pesutupaan avaimen. Enhän mä ookaan asunu täällä kuin vasta puoli vuotta.

Kallio

Eilen aamulla, kun heräsin ja menin Sepen kanssa ulos, teimme rappukäytävässä ällöttävän löydön, 4s (hmm, miksi kirjoitin "4s" enkä "4."?) kerros oli ihan veressä. Yök. Ei olla kumpikaan herätty yöllä mihinkään meteliin, ei aavistustakaan mitä täällä on tapahtunut. Onneks äiti oli jo lähtenyt, koska se on muutenkin ihan vakuuttunut, että mun on muutettava turvallisemmalle seudulle. Höh, eihän mulle täällä oo mitään tapahtunut.

Mun kadulla on joku massiivinen työmaaprojekti, johon mä aina herään (siis kaikki nämä kaksi päivää, kun se on ollut käynnissä). Olen ihan tuskastunut siihen asfaltin poraamiseen ja piippaukseen silloin aamulla, mut sit oon et, ok, ruvetaan tekee sit jotain tärkeetä, kun nyt kerran ollaan hereillä. Sit käyn vessassa, kömmin takasin peiton alle Sepen kanssa (kyllä, Sepe nukkuu peiton alla) ja herään uudestaan yhdeltätoista. Hmph, olen mahdoton.

Eilen illalla lähettiin työkaverin Julian kanssa Mamboon yhdelle. Matkalla sinne Julia pummi joltain mieheltä tupakkaa. Sit se mies rupes selittää, ett se on tullu just duunista Eckerölineltä ja oli myöhästyny dösästä ja et sillei oo yöpaikkaa. Me oltiin vaan, ett voi ja jatkettiin matkaa. Hetken päästä se juoksee perään ja sanoo, ett hei, mitä maksaa yö teiän kanssa? Voisin maksaa vaikka 50e. Siis voi vittu. Meillon molemmilla hupparit ja löysät farkut, mulloli viel pipo syvällä päässä ja ei varmasti näytetty alan naisilta. Ja voi vittu. VIISKYMPPIÄ???? No en todellakaan olis lähteny mistään hinnasta, mut ett 50e, aika loukkaavaa.

Monday

Äiti ja Niklas oli täällä siis ke-su. Ollaan oltu shoppailemassa ja mulla on ollu niiin terveet elämäntavat, aikasin nukkuu, aikasin ylös. Aamupala on ollu odottamassa valmiina ja sit päivällisetki. Äiti on siivonnu mun asunnon lattiasta kattoon ja mä oon taantunu teiniks. Jääkaappikin on ihanan täysi. Lauantaina oltiin kattoos Jokerit-Hifk peli Niklaksen kaa. Mulla oli Tosi kivaa, taidan ruveta penkkiurheilijaks vaan Sen Fiiliksen takia. Eilen olin surullinen, kun ne sitten lähti. Mä en ehkä ikinä opi hyvästelemään mun ihmisiä ilman kyyneleitä.

Torstaina meni hermot, ku katoin mun työvuoroja, kun niitä oli taas niin pirun vähän. Tai siis oli kyll ihan 5 pv/viikko töitä, mut kun ne vuorot on jotain 6h/pv, niin ei ne oikeen riitä. Joka tapauksessa soitin Ravintola Georgeen ja kysyin töitä, kun niilloli mollissa ilmotus. Pyysivät perjantaina haastatteluun ja menin sinne. Ne lupas heti töitä eli alotan kahen viikon päästä. Olen ihan paniikissa, kun se on niin hieno paikka, mut toisaalta innoissani, kun opin siellä varmasti kaiken, mitä mun alasta tulee tietää.

Sunnuntaina olin muuten vielä mummon synttäreillä, kun mummo oli käymässä täällä mun tädin luona. Katottiin vanhoja kotivideoita, niissä oli Niklas ihan vauvana ja sit Pricken oli viel elossa. Niisk, haikeeta. Meninpä vielä käymään Ninnin seuraks Kipinässä ennen kuin menin kotiin kattoo C.S.I Miamia. Ai niin ja tästä tulikin mieleen, uudessa työpaikassani sunnuntait ja pyhäpäivät on aina vapaat...jes jes jes!!!

All U Need Is Love(boat)

Oltiin laivalla tyttöjen kanssa lauantaina, oli mukavaa eikä sunnuntaina ollu ees paha olla, kauhee väsy vaan.

Nyt on taas tosi tylsä olotila, ihan tympääntyny. Onneks äiti ja Niklas tulee ylihuomenna kylään, tosin sekin saattaa olla äärettömän raskasta. Toivottavasti kukaan ei jaksa muistaa mua maksamattomilla laskuilla tällä viikolla, ettei äitiä rupee ahdistaa...

Ulkona on kylmä, tuleekohan talvi jo kohta? Ja mulla on uudet hiukset, jeei.

nuthin...

Mä olen tyttö/nainen, mä olen tyttö/nainen, jolle ei koskaan tapahdu mitään....
Töitä, töitä vaan.
Tänään kyll tuli Stockan luottokortti juuri sopivasti Hulluille Päiville, jotka myös alkoi tänään. Melkein ostin matkan Barcelonaan, kun se maksoi vaan 195,-. Ahdistuin kuitenkin, kun Stockalla oli liikaa ihmisiä ja mua ruvettii pokailee liukuportaissa. Ääääkkiä pois, en ostanut mitään.

Lauantaina laivalle. Hihihi.

Viikonlopun huumaa

Perjantaina promosin Iltasanomia hakiksen Sokkarilla. Sangen kypsää touhua, never again.
Illalla, vaikka olinkin vääääsynyt, huomasin ehdottavani Marille välikännejä. Eli mentiin iltakouluun. Pöytään istu kolme tyyppiä, jotka tarjos jekkuu, ja koska ilmaselle viinalle vaan ei voi sanoo ei, niin lopputulos oli tukeva humala. Menin kyll suhteellisen ajoissa himaan, koska myös lauantaina oli heti aamusta samainen promokeikka. Kuitenkin lopputuloksena tukeva kuolema.

Illalla nukuin jotain kahteentoista, sitt heräsin ja katoin Hotell Rwandan. Se oli hyvä elokuva. Mä oon vähän miettinyt, ett olis "kiva" lähtee Afrikkaa tekee vapaaehtoistyötä vuodeks, ehkä kasvaisin ulos kaikesta turhasta valituksesta. Ainoo syy, miksen lähtis, on tuo terrieri. Ku mä oon luvannu sille, etten enää hylkää sitä. Olis vaan niin hyvä tehdä jotain maailmaaparantavaa. Musta tulis ehkä vähän parempi ihminen ja mulla olis jokin tarkoitus. Eli itsekkäistä syistähän mä sinne olisin lähössä, auttaisin muita, että itse kasvaisin. Ähhh, aina mä oon ihan mahdoton, tein mä sitten mitä vaan.

Vielä 5 päivää 15:sta työpäivästä jäljellä ja sit vihdoin 2 päivää vapaata ja vielä viikonloppuna! Ihanaa.

Heikkoja hetkiä.

Välillä tulee sellainen olo, että nyt olis kivaa, jos olis joku, joka silittäis, hivelöis ja jonka ihoon sais painautuu kiinni. Sitten sitä sivusilmäilee kadulla potentiaalisia silittäjäehdokkaita, mutta loppujen lopuksi kuitenkin hylkää koko ajatuksen. Se on niin vaivalloista, se koko prosessi. Varsinkin, kun on vielä vanhassakin kiinni. On vaan niin tottunut ajatukseen, että on olemassa joku. Pitääkin opetella ajatukseen, että olenkin yksin ja vahva niin. Että jos kiukututtaa, kiukuttelen ja poljen jalkaa ihan itsekseni. Varmaan siksikin manailen tänne nykyään kaikkea, kun kotona ei oo ketään jolle manailla. Tai onhan tuossa tuo koira, mutta ei se oikein mitään tajua, sille riittää, että sitä rapsutetaan, käytetään ulkona, annetaan ruokaa ja että se silloin tällöin saa nylkyttää sen omaa tyynyä. Tai mistä mä tiedän, mikä sille oikeesti riittää?

Oikeastaan haluaisin olla juovuksissa.

haluan.

• WE:n villapaidan Union 5:stä
• CTRL:n takin Union 5:stä
• Jääkaapin turvoksiin ruokaa
• Laivalle
• Kampaajalle
• Ritarikunnan Saranat Avaavat Sanat-levyn
• Etelään
• Avaimen pyykkitupaan
• Uuden Työpaikan
• Opinnäytetyön Valmiiksi
• Koiranpennun, mieluiten Russelin ja Spanielin sekoituksen
• Divaanin
• Siivoojan
• Tiskikoneen

Kai ne tossa oli tällä hetkellä.

"Oon tosi täynnä, En jaksa uskoo mitään, Haluun hidastaa, mut kiirettä pitää" *Juhani*

Pelkoa ja Inhoa Kalliossa

Inhoan vieläkin mun elämää, ei siis mitään muutoksia eiliseen. Tai no, sen verran, että nyt mulla on edessä 15 päivän työrupeama vaan sen vuoksi, että saan maksettua puhelinlaskun ja sähkölaskun ja Kittilän lääkärilaskun. Pelkään, että saan hermoromahduksen.

"It's a fucked world
We're a fucked up place
Everybody's judged by their fucked up face
Fucked up dreams
Fucked up life
A fucked up kid
With a fucked up knife
Fucked up moms
And fucked dads
It's a fucked up a cop
With a fucked up badge
Fucked up job
With fucked up pay
And a fucked up boss
Is a fucked up pain
Fucked up press
And fucked up lies
Well, Lethal's in the back
With the fact of the fires "

Go On, Vibrate.

Inhoan mun elämää. Koska siitä tulikin tälläinen? Oonko mä oikeesti syntyny vaan tätä varten? Miks mä oon olemassa?

Viis kuukautta mä oon nyt saanu tätä samaa paskaa näille samoille hartioille. Viis kuukautta mä oon 1)saanu palkan 2)maksanu laskut 3)todennu, ettei tilille taaskaan jääny midist. Viis kuukautta mä oon ajatellu, ett ookoo, ens kuussa on asiat paremmin. Viis kuukautta mä oon todennu, ettei vitussa ole.

Tee työtä jolla on tarkoitus? Mikä vitun tarkotus on kuskata ihmisille ruokaa pöytää ja kuunnella niiltä ihan kaikkee paskaa ja koko ajan vaan hymyillä vaan todetakseen, ettei siit jää mitään käteen. No ok, katto pään päälle, mut siinä se sit onki. Kai mun pitäis olla onnellinen, ett mullon kiva koti, jossa asua. Mut ainaki mun onnellisuuden perustan taso on vitusti korkeemmalla kuin se, etton katto pään päällä. Nyt mun omatunto yrittää tolkuttaa, että pitäs kelaa esim. lapsii Afrikassa. Samaa riisii mä kuule rakas omatuntoni syön tän vitun kuukauden ku neki, erona vaan se, ett syön sen lautaselta haarukalla ja veitsel mun 34m2 yksiössä.

Tähän tilanteeseen on 3 ratkaisua. 1) muuta pojan kanssa asumaan. Mitä siitä, ett sun sydän on 450km Helsingist pohjoseen päin, mut hei, säästät 300 euroo kuussa???2) Muuta. Mitä siitä, ett asut 16m2 koirankopissa, mut hei, säästät 300 euroo kuussa???3) Vaihda kaupunkia. Mitä siitä, ettei sulla oo ollenkaa töitä, mut hei, säästät edelleen 300 euroo kuussa???

Voi vittu.

vielä vähän pohdintaa.

Miksi varpaankynsien leikkaamisen muistaminen on niin hankalaa? Pitkät varpaankynnet ovat sangen ällöttävät ja epäkäytännölliset, mutten kuitenkaan muista leikata niitä. Iuh.
Voiko suihkuun nukahtaa?
Ja jos voi, voiko sinne sitten myös hukkua?
Ja kuinka kauan kestäisi, ennen kuin joku huomaisi, että olen hukkunut suihkuuni?
Minkänäköinen on suihkuun hukkunut ihminen?
Minne tekstiviestit ja sähköpostit häviävät, kun ne poistaa?
Miten voin jutella jonkun kanssa puhelimessa eli miten puhelin toimii? Tiedän, mutten kuitenkaan ymmärrä.
Miksi väsyneenä jää pohtimaan kauaksi aikaa omituisia asioita?

Syvä Väsy.

"Alaska (S) = henkilö, joka on vajonnut juomaan teetä munakupista yrittäessään lykätä tiskaamista" (Elimäen perimmäinen tarkoitus)


Vajaan neljän tunnin unen ja kiireisen työpäivän jälkeen on jotenkin kaikkensa antanut olo.
Töissä tuli tippii ihan vitusti, koska hymyilin vaan niin unella kaikille ja jouduin tosissaan tsemppaa, etten mokais mitään. Jostain syystä olen darrassa/väsyneenä parempi työntekijä kuin ihan normaaliolotilassa. Nyt pitäis jaksaa raahautua vielä suihkuun ja synttäreille, tuntuu yhtä raskaalta ajatukseltas kuin Cooperin testi.

Näin omituista unta, siinä oli tummaihoisia miehiä, joiden kimppuun oli jotku Suomifanaatikot hyökkäämässä aseet selän takana piilossa. Juoksin poliisien luo jotenki ihan hysteerisenä, että tehkää nyt jotain. Toinen poliiseista oli nainen, joka osasi vain englantia. Suomen lait oli kirjoitettuna sen silkkiseen solmioon ja siitä se yritti lukee, jos Suomessa on laillista ampua joku. Uni oli niin todellinen, että aamulla oli tosi hämmentyny olo. Mitä nää unet tarkottaa? Sitä, että olen omituinen?

Perkele.
Huomasin juuri, että kello on jo puoli kuusi ja valvon yhä. Töihin 11.00. Äh, varma kuolema.

Notkea Rotta

Kiva päivä oli.
Ensin kaupungilla ja sitten töissä. Töissä ultimate hiljaista, ihanaa.
Töitten jälkeen VR:n makasiineilla Jarin ja Jaakon kanssa katsomassa Notkeeta Rottaa, viimeset biisit keikalla oli yltiöhyviä. Älkää kysykö nimiä, koska en tiedä muita biisejä kuin sen, jossa kertsi menee jotenki näin: "Maailma on rotta...". Tuli vihdoin nähtyä Meno-Anuki livenä, kun viimeksi sen missasin. Ihan paska, sanoista ei saanu mitää selvää eikä se heittänytkään kuin sen Meno-Anu ostoksilla-biisin, mut enpä mä mitää ihmeellistä siltä odottanutkaan. Notkeen Rotan jälkeen oli, genrestä ihan totaalisesti toiseen: Texas Fagot! Uuh, mikä iloinen yllätys mulle. Tosin siinä vaiheessa kaikki ihmiset oli niin kovin kemiallisissa, että mä en enää oikein pysyny mukana touhussa. Muutaman biisin jaksoin pomppia ennen kuin lähin himaan. Vanha ei enää jaksa.

Yea, it's friday again.

Äh, takasin Helsingissä. Aamulla aikaisin lähdin. Sit oli tarkotus mennä siihen promopaltsuun, mut olis pitäny olla siellä 13.45 ja mä istuin sillon viel junassa, niin en päässy. Sit laitoin jo aamusta viestii, etten pääse, ku pitää koiraki heittää himaan ja ne laitto takas, ett joo, ei haittaa, vaiks myöhästyt vähän, jätä koira sanomatalon pihalle liekaan ja mee paltsuun suoraan junasta. Se paltsu olis kestäny yli tunnin, vitut olisin Sepeä pitäny sen aikaa jossain narussa, me missää maalla olla! Ei salee olis koiraa näkyny enää paltsun jälkeen. En edes vaivautunu tohon viestii mitää vastaamaan, kunhan soitin sitten kotoa, että sori, ei natsannu. Ne lupas soittaa aikataulusta sit uudestaa myöhemmin, mut eivätpä soittaneet ja sit ne oli viel mulle silleen, et kuin sä nyt näin huonosti oot asiat hoitanu....Siis mitä vittuu? Ne ilmottaa mulle torstaina, kun mä oon toisell puolel Suomee, ett pitäs olla perjantaina sillon ja sillon siellä, eikä ees oikeen vaivaudu kysyy, et haluunks mä ees sitä duunii ja sit MÄ oon huonosti hoitanu mun järjestelyt. Vitut. Sit illemmalla soitti yks toinen tyyppi ja oli aivan, ett mitä kummaa, mikset menny paltsuun, varmaan teit oharit, olisit voinu ees ilmottaa. Siis daah, mähän ilmotin! Mun tekis mieli niin tehä niille oharit koko duunin suhteen, ku ne vaan sössii, mut haluisin ne rahat...neljän päivän työstä 400euroo...No mut jos ne ei mulle ilmota mitää aikatauluu, niin en mä nyt voi yhen päivän varotusajalla ruveta muuttaa mun työvuorojakaan enää, ja mun vakityö kuitenki on tärkeempi kuin toi.

Sepe käyttäytyi mallikelpoisesti junassa, vaikka samassa kopissa oli 2 koiraa ja 2 kissaa. Yks pikkukoira Sepelle rähisi, mut vaikeni, ku Sepe kerran väläytti sille hampaita. Loppumatkan Sepe vaan katteli nenä pystys junan ikkunasta ulos. Mä olin niin ylpee siitä, ihana koira se on silti!

Hei, kuka mua lukee? Aina tohon kävijälaskuriin on tullu lisää numeroita, vaikka mä luulin kirjoittavanani tätä vain ihan itselleni suurinpiirtein. Eihän näissä jutuissa ole edes mitään mielenkiintoista. Indentify yourself, please.

Ihan tylsää olla yksin kotona taas. Ilman Sepeä olisin varmasti super-onneton.