Don't Make a Sound, Can You Hear Me Now?

Olen melkoisen vittuuntunu jälleen kerran idarinaapurin pissistyttöystävästä, joka taas on kirkunu ja mesonnu aamu/yö puol neljästä asti siitä, kuinka kurjaa sen elämä on. Paska mäihä, tein siitä just toivottavasti vitusti kurjempaa, ku valitin isännöitsijälle. Don't mess with a tired woman, girl.

Eilinen työpäivä tuntui maailman pisimmältä, se ei vaan tuntunut ikinä loppuvan. Mun eka piti lähtee johonkin, mut olin vaan niin kuoleman väsyny, ett tulin suoraan töistä kotiin ja yritin nukkua, en edes jaksanut katsoa Araknofobiaa neloselta, vaikka tarkoitus oli.

Pitäs tiskata, käydä kaupassa ja tehä opinnäytetyötä, mä en niin jaksais tehä yhtään mitään. Kuinka toisinaan voikin olla niin väsynyt? No ok, nyt voin oikeesti syyttää tota naapuria, koska se kirkui 12h putkeen, valehtelematta. Nyt sillä on ehkä hapenvajaus, ja se on pyörtyny, toivottavasti.

Käytiin me Sepen kaa pitkällä lenkillä sentään, kun ei enää jaksettu kuunnella tota naapuria, joka kirkumisen lomassa luukutti masentunutta itsemurhasuomi-musiikkia. Mä haluisin vaan nyt syödä ja kattoo lisää leffoja/lukea hyvää kirjaa. Kumpiakaan mulla ei tällä hetkellä ole, pahuksen pahuksen pahus.