Shadows In SorrowTown

Muistakaa kertoa tasaisin väliajoin, että välitätte. Ku koskaan ei tiedä, mitä huomenna tapahtuu.

R.I.P. Kirsi. Sua surraan paljon. Sun näkemisestä tuli hyvä mieli. Oon pahoillani, etten tuntenu sua enemmän.

Eh.

Take a good look in the mirror
And tell me, do you like what you see
Masters of deception, corruption and evil
But you're always quick to point the finger at me
Won't somebody tell me

I just don't understand
 The ways of the world today

 Sometimes I feel
 Like there's nothing to live for
 So I'm longing for the days of yesterday

What gave you the right to misjudge me
And write me off on the wall
Acting as if you understand me
In reality, you just don't know me at all

Sometimes I can't help but wonder
If this was how it's meant to be
But if you search deep enough in your soul
You'll always find a slight reminder of me

A-yo, if we could all agree
To lettin' our souls become free
Of that sweet bitterness
Then who's chest would have the most seeds?
I keep misfocusin' my needs
And distress on my back with them cats
They be blastin' into my knapsack
Ain't no accidental deathtraps
My mishap is the fact that I'm destined to snap
It's when I feel as though my body's able to go
My mind is ready to flow, didn't you know?
First you catch and then I throw
It's my own sense of time
If I'm late, it's 'cuz I'm endin' my day
Just when the sun shines
And still gently advising the arisin' of the moon
As it rolls around into my soundproof dimension
Won't somebody tell me

Work Work Work

Viikonloppuna kovasti töissä. Ensin tänään ylitöitä tunti. Sit yöks töihin. Huomenna päiväks töihin. Ja uudestaan yöksi töihin.

I just love to be low paid.

Eh, viime yönä joku tuntematon poika soitti mulle. Heräsin kesken unien ja vaan ynisin puhelimeen, tyyliin "mmmmmmmmhhhhhh". Soittaja luuli varmaan, ett oon joku pornolinja. Sit se mumisi: "Anteeks missä?" ja vastasin siihen taas "mmmmmmmmmmmmmh". Se kysyi sitten, että "Öööh, ooks Karoliina?" Vastasin taas "mmmmmmmmmmmmmmmh". Olin vallan puheliaalla päällä. Soittaja sitten kysyi, ett " Ooks nukkumassa?", vastaukseni jälleen: "mmmmmmmmmmmmmh". "Soittaja sanoi sit siihen todella pahoittelevalla äänellä: " Voi sori, mä luulin, että sä oot töissä, anteeks kauheesti.."Mä siihen sitten vastasin kiukkusesti: " Mitä helvettiä sä oot napsinu?", paiskasin luurin sen korvaan ja jatkoin unta. Aamulla muistin ton sangen elävästi ja hihittelin itselleni. En tiedä kyllä, kuka se soittaja oli ja tuskin soittaa uudestaan. En jaksanu aamulla laittaa mitään viestii sen peräänkään. Näin näitä miehiä karkotetaan.

Notice Me Please.

Pitäisi saada asioita päätökseen. Saan muuten hermoromahduksen. Tai ehkä oon saanut sen jo. Tekis mieli muuttaa Afrikkaan. Tai johonkin vaan. Piiloon.

Jääkaappi meni rikki. Sekin vielä. Onneks saan kai piakkoin uuden. Toivoin sellaista, missä olisi pakastin. Saa nähdä, toteutuuko toiveeni. Kuitenkin saan tilalle jonku ruskeen hirvityksen, joka pitää niin kauheeta ulinaa, ettei öisin saa unta. Noh, voin sitten kuorossa sen kanssa ulista.

Tänään Olisi Pitänyt Jäädä Kotiin

Vloppu oli ihan ok. Lauantaina ensin serkun vauvan kastajaisissa. Kastajaiset ei kestäny kauaa, kirkossa mun takana istui neljävuotias poika, joka lauloi Hard Rock Hallelujaa aina silloin, kun muut lauloi virsiä. Mun suku on muuten kauheen huono laulaa, mä vaan hihittelin itekseni, kun ne kaikki virret oli niin järkyttävää kuultavaa. Söin kiloittain voileipäkakkua, nams nams nams. Täti oli todella juovuksissa, mutta niin se on aina. Hävetti. Pitäis laittaa se johonki hoitolaan, mutta milläs pakotat aikuisen naisen?

Illalla menin Even luo Konalaan, sen poikaystävä teki meille ruokaa. Sitten joimme viiniä. Paljon. Oltiin myös baarissa. Join sieläkin. Paljon. Tanssilattialla löin pääni kahdesti. Kerran tuolin selkänojaan, kerran lattiaan. Tämä varmaan kertoo kaiken tyhjentävästi.

Sunnuntaina oli killeri olo. En kuitenkaan oksentanut. Kunhan makasin sängyllä ja katsoin rallia, koska olin liian väsynyt nostamaan kaukosäätimen lattialta ja vaihtamaan kanavaa.

Yöllä sain VTI:n enkä nukkunut juuri yhtään. En mennyt tänään töihin, kun oli liian tuskanen olla. Sain KELALTA kirjeen, että pitää maksaa opintotukee 1780 euroo takas, kun olen muka tienannu liikaa. Hassua, itse en oo sellasta huomannu, ett rahaa olis ollu jossain vaiheessa jotenki enemmän. Tai jopa liikaa. Olin Terrierin kanssa lenkillä. Melkein jäätiin rattijuopon alle. Se ajoi meitä päin ja päätyi penkkaan. Siitä se lähti eteenpäin ja ajoi päin puuta. Ja yhä jatkoi sitten eteenpäin mutkitellen. Soitin poliisille. Tosin mun selityksestä ei varmaan saanu juurikaan tolkkua, kun olin niin säikähtynyt. Kädet tärisee vieläkin. Toivottavasti se kuitenkin saadaan kiinni ennen kuin se tappaa ketään oikeesti.

Loppupäivän taidan olla kotona peiton alla. Tosin tekis mieli hakee lohdutukseks jättipussi karkkii ja sipsii. En oo kyllä varma, uskallanko poistua mihinkään kotoa. Tänään on huono päivä.

Onneksi illalla tulee sentään Täydelliset Naiset. Tosin sitten se jää tauolle ja ens vkolla alkaa joku typerä sarja jostain rumasta miehestä, jolla on kolme rumaa vaimoa. Mun maanantai-iltojen ilo viedään pois multa niin julmasti. Protestoin.

Tiedän Mitä Teen Tänä Viikonloppuna

Kauheen raskas työviikko, 10h työpäivii, ku oon taistellu taas vaihteeks palautteiden ja excelin kanssa. Ingh. Ja sitten, kun olin vihdoin saanu taulukon valmiis, tulee pomolta meili, ett muutetaan systeemii ja ruvetaanki tekee tää taulukko näin. Eli koko paska uusiks. Kiroilin pomoa reippaasti työkaverille ja eiköhän se seissy mun selän takana. Voi verse.... Piti sit sanoo se sama sille suoraan päin naamaa, turhaa siinä oli ruveta enää mitää takeltelee. Onneks se otti asian ihan hyvin.

Töiden jälkeen nopeesti ostaa serkun lapselle kastajaislahjaa ja sit Filmtowniin ostaa karkkia ja sit kotiin, sillä tämä viikonloppu on loistotvvloppu. Aivot naulakkoon! Harmi, ett sen verran pitää irrottautua tvstä, ett pitää käydä kastajaisissa...Tosin ei noilta kanavilta kyllä mitään loistoleffoja ees tuu nyt.

Nostalgiaa

Oo, mikä nostalginen olo tuli Pekan viimeisimmästä postauksesta.
Heti kävin You Tubessa ja fiilistelin maanantai-illan kunniaksi.
Niitä aikoja, niitä aikoja.

Tjaah.

Eilen aloitin siivoomaan, kun piti keksiä jotain "kivaa" sunnuntaipuuhaa itselleni. Siivoominen lähti vähän käsistä ja suoritinkin sitten suursiivouksen. Pesin myös tosi monta koneellista pyykkiä. Ja koska pyykit piti tänään saada kaappiin siististi, piti vaatekaappikin järjestää. Terrieri "auttoi" mua sijoittamalla itsensä mun vaatteiden päälle lattialle, kun olin laittanut ne siihen odottelemaan viikkausvuoroa.


Jos kertoo usein, että rakastaa, niin kuluuko se sana? Ottaako se vähemmän sydämestä, jos sen kuulee enemmän kuin kerran viikossa? Pitäiskö sitä sanaa säästellä niin, että se tulis sitten yllättäen silloin, kun sitä vähiten odottaa? Vai pitäiskö se kuulla päivittäin? Vai tekeekö se ihmisestä epävarman, jos se ei saa kuulla niin usein, että sitä rakastetaan? Vai kyllästyneen, jos se kuulee sen liian usein? Entäs jos sille toiselle vaikka tapahtuu jotain? Eikö silloin se, joka sitä R-sanaa on säästellyt, kadu, ettei sanonut sitä useammin? Ihmissuhteet on ihan jotain pelii, vaikka niiden pitäis olla maailman helpointa. Tai ainakin niiden pitäis saada tuntemaan elämä maailman helpoimmaks kaiken muun sonnan keskellä. Tai ehkä se on vaan mä, joka haluu hetikaikennyt eikä mitäänsittenkuitenkaan. Ehkä se oon mä, joka oon maailman vaikein ja teen asioistakin maailman vaikeimpia. Pitäisköhän ruveta olee Feng Shui? Pitäiskö ruveta mietiskelee? Joogaa? Ottaa asiat vähemmän vakavasti? Otan, jos kerrotte, miten se tapahtuu.


Power and the money, money and the power
Minute after minute, hour after hour
Everybody's running, but half of them aint looking
What's going on in the kitchen, but I don't know what's cooking
They say I've got to learn but nobody's here to teach me
If they can't understand it, how can they reach me
I guess they can't
I guess they won't
I guess they front
That's why I know my life is out of luck ... fool

Tell me why are we so blind to see
That the ones we hurt are you and me
Tell me why are we so blind to see
That the ones we hurt are you and me ..

Saunaa, Siideriä ja ******

Olin Messilässä. Ilma oli bueno. No ei nyt aurinkoinen, mutta ei tuullut eikä tuiskunnu ja asteita oli sopivat +1. Nyt ei enää jännittänytkään kauden ensimmäinen lasku, vaikka aikaisempina vuosina eka lasku on aina ollu tosi epävarma. Meni ihan hyvin, uskalsin hypähdellä pienistä, siis minimaalisista töyssyistä enkä kaatunutkaan kuin 2 kertaa. Väsy tuli kyllä nopeesti, ei vanha enää jaksa kauaa kikkailla. Sitä paitsi rinteet oli aika sohjoset ja töyssyset, otti aika paljon jaloille se tasapainottelu pitkäsä aikaa.

Nyt olis kivaa, jos seurustelis. Menis yhdessä saunaan, jois kylmää siiderii, söis hyvin ja ***** pitkään ja hartaasti. Se olis täydellinen loppu tälle päivälle. Mutta ei, ei ja ei. Kävin suihkussa, nyt istun koneella ja mietin, jaksanko lähtee käymää Kustaa Vaasassa alakerran neidin kanssa, vai Helmessä Aylan kanssa vai jäisinkö kotiin sohvalle rapsuttelee Terrierii korvan takaa. Luultavasti valitsen jälkimmäisen, väsyttää ja oikean jalan pohjetta ja nilkkaa särkee.

Haikea olla. Taas. Parantuispa mun sielu jo.

Huoh.

HALUAN OMAN ASUNNON! Perkele. Todellisuus on vain niin tätä.

Viime yönäki alakerran mitkä lie äpäräpirinistisaatananpalvojat piti jotain himo bileitä ja luukutti URKUMUSIIKKIA niin, että koko rappukäytävä kaikui. Ja bileet vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu.
Se olis lottovoiton paikka nyt.

Onneksi lähden huomenna Messilään laskee. Illalla Minttu sekä Viina. Jos ei uni tuu ensin.