THOUSANDS OF FREE BLOGGER TEMPLATES »

lauantaina, tammikuuta 31, 2004

Väsyttää...tulin takas Vaasaan tänään seittemältä aamulla. Juna tuli myöhässä Seinäjoelle ja mä sen mukana. Bussi Vaasaan lähti ilman mua ja seisoin hetken aikaa vaan asemalla matka- ja lautalaukkujen kaa neljältä yöllä silleen, ett jaaaah...tuli mulla pikkunen itkuki siinä, ku mikään ei ollu auki, ja baarit oli just menny kiinni ->kadut oli täynnä tappeluja. Ei mun auttanu muu, ku soittaa äidille, ja sitte Samppa lähti hakee mua, vaikka silloli aamulla kouluuki kasilta.
Tutustuin mä kyllä siin samalla kahteen mielenkiintoseen tapaukseen, toinen oli sellanen poika helsingistä, se oli tullu tapaa seinäjoelle sen tyttökaverii, jonka kaa se oli seukannu vuoden, ja nyt se muija oliki yhtäkkii päättäny, ett se haluuki jotai toista jätkää...Toinen oli joku about viiskymppinen mies, joka oli lähteny oulusta turkuun, mut kännis jääny vahingoss jo seinäjoelta junasta, ei se ees tienny, missä se oli. Nii mä olin sitte joku sellanen, jolle ne kaks kävi avautuus, ku niilloli nii kurjaa ja sitte mä ite siin samalla piristyin, ku joillaki toisilla oli vielä paskemmin ku mulla...
Tänään vois ehkä käydä baarissa kaikkien koettelemusten jälkeen, jos jaksais, tosin noi yöunet on jääny aika vähiin ja huomenna voisin muutenki ehkä mennä siivoon mun uutta kotii. Jee, mun faija sano, ett se antaa mulle 500 euroo, mä sittenkin saan ostettua sängyn ja sohvan. Elämä on oikeestaan aika kivaa, ku mullon kivat kaverit, maailman paras poikaystävä ja superhuippu perhe.

keskiviikkona, tammikuuta 28, 2004

Taah, piti päästä himaan hienosti flying finnsin koneella, mutta sehän piru melkein meni konkurssiin ja nyt on sitte vähän epäselvää, että mitä pitäs tässä oikein tehdä, ku lennot on peruttu. Junallaki aikaa menee ruhtinaalliset 13 tuntii ainaki. Aika jännittävää.

Edit 05/02/04, flying finns ei ole flying finns vaan flying finN, ilman ässää.

tiistaina, tammikuuta 27, 2004

Mä en ikinä muista kirjottaa tänne. Mut nyt muistan.
Kiukuttaa. Ylihuomenna mun kivat 3 kk päättyy ja nyt vasta on silleen, ett vittu ois pitäny tehä vielä vaikka mitä. Ois pitäny olla rinteessä enemmän, ois pitäny ratsastaa enemmän, ois pitäny käydä ulkona enemmän, ois pitäny olla enemmän. Ens viikolla alkaa taas kaikki horror-jutut, niinku koulu. Mullon satatuhatta tehtävää tekemättä varmaan. Sitte pitäis makuunissaki viihtyä, ett sais talouden taas balanssii ees jotenki. Mut ku...täällon saanu touhuta kaikkee kivaa ulkona elukoitten kanssa, nii yhtäkkii pitäski taas tiskata karkkipurkkeja, ja kysyy asiakkailta, ett onks clubikorttii tai henkkareita har du clubkort eller id. Plääh.
Vaikkon mulla jo ikävä kaikkia mun ihmisiä ja mun Sepe-koiraa (mä näin unta, ett se oli ihan vanha, harmaa ja lihava) ja Veni-heppaa (tai no se on niin pimee verrattuna noihin mun issikoihin, etten tiä, kuinka paljon mä sitä oikeestaan kaipaan...).
Ois niin lystiä voittaa lotossa. Mun piti ostaa kivoja huonekaluja, ku muutan sadannen kerran mun elämässä, mutt sitten sain TUHANNEN EURON eestä laskuja, niin ei oikeen toi blingblingbling riitä. Oli pakko ottaa lisää opintolainaa, ett saan kaikki laskut maksettua, ahdistavaa. Sain niin kauheen ahdistuksen yks päivä, ett istuin pimeessä vessan lattialla ja vollotin varmaan sata vuotta. Vessassa siks, ett ku asutaan tomaksen kaa sellases mökis, misson vaan huone ja vessa niin oli vaan pakko mennä johonki, missei oo ketään.
Tomas tutustu eilen joihinki lautailijapoikiin ja ne asuu aina täällä tai sitte jossai alpeilla talvet ja laskee, ois aika kivaa. Mutt mä en varmaan valmistu ku vasta joskus komekymppisenä ja sitte ois jo kai aika ruveta pukkaa lapsia ja kaikkee, ni ei sitte enää voi ruveta hiihtopummiks varmaankaan. Ai tässäkö tää oliki, tää mun "vapaa" nuori elämä? Pian oonjo nelkyt (neljäntoista vuoden päästä) ja voi ahdistusahdistusahdistus.
No joo, neiti positiiivisuuden on ihan selvästi aika kuitata tähän.