Kiitos, minulle kuuluu hyvää.

Vituttaa. Tai itseasiassa tää olotila on jo vitutustakin ylempänä. Mua vituttaa niin paljon, ettei enää edes huvita tehdä asialle mitään. Tekis mieli vaan maata sohvalla peitto pään päällä. Ainakin viikon.

Lapset on nukkunu tällä viikolla tasan yhden kokonaisen päiväunet. Eli tasan yhden kerran meillä ollaan tällä viikolla oltu iloisia. Syynä tähän on naapuriin rakennettava kerrostalo. Sieltä kuuluu päivästä päivään KILKATI KALKATI KILKATI. Lisäpiristystä päiviimme tuo vinosti vastapäätä taloamme sijaitseva toisen kerrostalon alkanut rakennustyömaa. Tällä hetkellä sielä tosin "vain" paalutetaan. Sieltä kuuluu siis päivästä päivään PAM PAM PAM PAM. Lapset nukkuvat parhaiten päiväunensa siis parvekkeella, parhaina päivinä saattavat nukkua 3h yhtä soittoa. Huonoina päivinä 15 minuuttia. Huonoja päiviä on kaikki ne PAM KILKATI KALKATI-päivät. Eilen ei olis kuulunu KILKATI KALKATI PAMia, mutta totta kai jonku isännöitsijämiesäpärän piti juuri parhaimpaan päiväuniaikaan tulla trimmaamaan pensaita parvekkeen alta. Eli eilen oli sitten PÄRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRR-päivä. Vaikka noitten raksan ja isännöitsijämiesäpärien onkin tehtävä työnsä..niin pian ostan haulikon. Tai ainakin ritsan.

Herra Terrieri tuo oman piristyksensä päivään joko tunkemalla mun syliin/vauvojen päälle, kun sitä ahdistaa jatkuvat WÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ-päivät eikä se ymmärrä, että juuri silloin ei todellakaan ole hyvä hetki kerjätä rapsutuksia. Oikein mukavaa on myös, kun se oksentaa toistuvasti olohuoneen matolle syötyään ruohoa juuri tätä tarkoitusta varten. Yleensä se tekee sen kesken vauvojen WÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ-hetken.

Koti räjähtää käsiin. Pyykkiä ja tiskiä pursuaa ovista ja ikkunoista, tavarat on hujan hajan, missään ei ole vapaata, puhdasta pinta-alaa ja villakoirat tappelee pitkin lattioita. Sängyn päällä on kasa puhdasta pyykkiä..tai se oli puhdasta ennen kuin herra Terrieri alkoi pitämään pyykkikasaa sänkynään. Feng-Shui on äärettömän kaukana.

Mä räjähdän käsiin. En edes muista, koska oon viimeks harjannu hiukset tai meikannu saati pitäny sellasia vaatteita, jotka ei haise happamalle maidolle. Roikkuva, arpinen vatsanahka saa mut voimaan pahoin joka kerta, kun vahingossa eksyn ilman vaatteita peilin eteen.

Kotona on myös ylimääräisiä lemmikkieläimiä. Yhtenä päivänä laskin pyydystäneeni 5 vittuuntunutta ampiaista tunnin sisään ja vieneeni ne takaisin ulos. Kerran hyökkäsin yhden kimppuun voiveitsen kanssa, kun se sattui olemaan juuri kädessä ja ampiainen Jimmyn lähellä. Näky ei ollut kaunis (pyörin raivopäisenä ympäri olohuonetta voiveitsi toisessa kädessä, toisessa kainalossa Jimmy jahdaten pilkallisesti surisevaa ampiaista).

Siitä huolimatta, että sain nukkua viime yönä lähes keskeytyksettä klo 23.00-07.00 välisen ajan, olen hermoromahduksen partaalla. Katselen vain ympärilleni hullun kiilto silmissä ilman minkäänlaista järkevää aivotoimintaa. En enää muista, mihin kellon aikaan kumpikin lapsista söi viimeksi, koska herra Terrieri on syönyt tai käynyt ulkona tai koska itse olen syönyt, käynyt suihkussa tai edes hengittänyt rauhassa.

Saattais olla hyvä idea käydä jossain virkistäytymässä. Koittakaakin pakottaa. Aion nimittäin jokaisena vapaana hetkenä linnoittautua peiton alle ja pysyä sielä niin kauan, kunnes taas kuuluu ANNA, ANNA, ANNA, WÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ tai IUH, IUH, IUH.