Siirappia.

Selailin hupina irc-gallerian käyttäjien kuvia. Eksyin jotenkin katsomaan kuvaa rastapäisestä pojasta, jolla oli sylissään pieni vauva. Kuvatekstissä oli jotain hempeää. Pojalla oli myös kuva vaimostaan (poika on vasta 24 ja naimisissa) ja siinäkin kuvateksissä oli jotain yltiöhempeää.
Kuvista tuli jotenkin kovin haikea olo. Kauniita kuvia olivat.

Miltäköhän se tuntuis, että olis joku, joka rakastais niin kauheen paljon? Että 24-vuotiaana olis jo naimisissa ja varma siitä, että tää on nyt Se juttu? Että 24-vuotiaana olis yhden lapsen vanhempi ja toinenkin olis tuloillaan? Että joku esittelis just mun kuvaa kaikille ja sanois, ett tää on se nainen, jota rakastan ikuisesti? Että vaikka olis taloudellisii ongelmii ja huolii tulevaisuudesta, elämässä tärkeintä olis kuitenkin se, että vierellä olis just Se ihminen? Tänään, tässä juuri ja huomenna?

Mä en osaa vastata. Mun 24 meni ohi jo vuosia sitten. Mä en haluais miettiä näihin kysymyksiin enää vastausta uudestaan neljän vuoden päästä, mä haluaisin silloin jo elää just Sitä elämää just Sen ihmisen kanssa, jonka mielestä mäkin olisin just Se.