En ole ikinä ollut ihan hirveen allerginen millekään, mutta eilen! Eilen söin nuudeleita, joissa oli jotain maustetta. Yhtäkkiä huulia alkoi hillittömästi kihelmöidä ja ne turpos Joliemaisen näkösiks. Ja tänään! Söin leivän, jossa oli tomaattia ja jotain majoneesia ja taas sama juttu. Nyt istun sit töissä (sijaistamassa taas vaihteeks respaa) huulet turvoksissa. Huvittavaa ja hämmentävää. Miten muka yhtäkkiä voi tulla allergiaa? Aikaisemmin oon ollu vähän hyttysen pistoille allerginen. Ihan totta! Joskus, kun hyttyset oikeen innostuu, niin mulla saattaa turvota koko pistokohdan ympäristö, kerranki ranne oli ihan mielettömän kokonen yhden pikkuhyttysen takia. Niin ja siitepölylle, jos sitä on oikein sikana ilmassa, saatan reagoida nuhailemalla. Mutta oon mä kyllä aina saanu syödä, mitä mua huvittaa, toivottavasti tää on joku mun elimistön ohimenevä villitys.
Ja tää unihäiriö alkaa jo ärsyttää. Nyt oon luovuttanu ja ajatellu, ett ok, ei mun vaan enää tarvi mennä niin aikaisin nukkumaan kuin aikaisemmin. Mutta onko mun sitten ihan pakko herätä jo kolmelta yöllä ihan pirteenä? Kolmen tunnin yöunet on jo vähän liian vähän, eilenkin oli aivan hillitön päänsärky johtuen varmaan siitä, etten oo nyt tällä viikolla nukkunut yhtäkään yötä hyvin. Eli herään kolmelta, kiroilen, nukahdan, herään neljältä, kiroilen, nukahdan, herään viideltä, kiroilen, nukahdan ja sitten, kun herätyskello soi...sitten vasta kiroilenkin. Mutta en oo ees ainoo, joka kukkuu pitkin yötä, herra Terrierikään ei oikein saa nukutuksi ja jo neljän aikaan yöllä se heiluttaa mun vieressä häntää, ett eikö jo mitenkää voitais...? Tuleva viikonloppu vähän jännittää. Vaikkei mua niin väsytä, mutta...MÄ HALUAN NUKKUA välillä hyvin.
Ahdistaa, kotona on tiskiä, pitää imuroida ja pestä pyykkiä. Noi kaikki asiat mun pitäny suorittaa jo tiistaista lähtien, mutta siirrän niitä vaan eteenpäin. Tänään on varmaan pakko, kun muuten mua ahdistaa olla viikonloppuna kotona, kun koti räjähtää käsiin. En mä muuten voi tehä mun opinnäytetyötä loppuun, jos ympäristö ahdistaa.
Koonzin kirja on nyt luettu loppuun, haluan lukea lisää. Pitääkin tänään käydä ostamassa joku kiva kirja. Mutta sitten saatan jäädä jumittaa sitä enkä tehdä OT:ta ollenkaan. Hmhm. Mulla on niin joustava selkäranka, ärsyttävää.
perjantaina, huhtikuuta 21, 2006
Re-Akti-O
Lähettänyt Karoliina K. klo perjantaina, huhtikuuta 21, 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Peukku jutuista, pakolliset kommentit tulevat kombinaationa tässä, jotka suosittelen sivuuttamaan olankohautuksella ja ennen kaikkea lukematta:
Kesätyö: sama juttu, eihän tällä iällä voi enää mihkää kesätöihin mennä. Ja sitä paitsi, mistä mä sellasen ees saisin. En mä katkera ole, enkä työnantajia siitä mitenkään syytä, mä en ottais edes itteäni töihin. Nyt oon ollu hommissa kuitenkin viime syyskuusta asti, ja hommat jatkuu ensi syyskuuhun, joten ei mullakaa mitää lomaa ole. Se on kyl pyltseristä, nyt kun olis rahaa johonki lähteä. Syyskuussa ei saa ketään kaveria taas lähtemään mihkään, kun ne on viettäny jo lomansa, vaan täytyy lolleroida kotona, mutta mitä lomaa se sellanen on?
Mä saan jolie-huulet - tai itseasiassa koska olen poika niin käytetään Mick Jagger-huulia - kiivistä, tai mikä se on semmonen vihreä limanen hedelmä? En ollut syönyt sellaista kymmeneen vuoteen, mutta yks kerta taas kokeilin ja sama juttu, turpa meni rullalle.
Sitten tunnustuksia: En ollut koskaan syönyt nuudeleita, ja yks kerta viime syksynä aattelin kokeilla. Noh, laitoin kattilaan veden ja perään nuudelit, ja hetken päästä syömään. Koska yleensä luen syödessäni korkeakirjallisuutta (aku ankkaa), niin en huomannut kun lapioidessani nuudeleja lautaseltani sain suuhuni jonkun helvetin pussin? Vasta sen jälkeen tajusin, että pienessä läpinäkyvässä pussissa oli jotain ihme jauhoa? Mitä helvettiä sekin mahtoi olla? Pussi ei ollut hajonnut keitettäessä, mutta olen varma että siitä liukeni keitinveden mukana ruokaani jotain myrkkyjä, jonka vuoksi kuolen vuoden kuluessa jollain tuskallisella tavalla.
Purskahdin väsyneenä nauruun tuota nuudeli-tunnustusta lukiessa. Hetken vilkuilin ympärilleni tajutessani olevani yleisellä paikalla. Mun koulussa oli sellainen ärsyttävä tyttö, joka hihitteli itsekseen tietokoneella, musta tuli kertaheitolla samanlainen (no ei siinä hihittelyssä vielä mitään, mutta kun se oli muutenkin Tosi Vastanmielinen ilmestys). Tai kyllähän mä kotona repeilen, mutta näin julkitiloissa olen yrittänyt hillitä itseäni.
Uskoisin, että vastaava nuudelivahinko saattaa sattua aika monelle enkä usko, että pussista mitään myrkkyjä liukenee, vaikka tuote taitaakin olla kotoisin ties mistä maasta.
Mulla on töissä hillittömän tylsää, olen lukenut ihmisten blogeja alusta loppuun. Kulutin ehkä 2 tuntia lukemalla jonkun pojan blogia, jossa kerrotaan mm. että ko. hlö harrastaa sellaista tanssikonetta (tiedättekö, sellaista konetta, joka löytyy mm. tennispalatsista?) ja joka käyttää kasvoillaan kuorivia tuotteita ja naamioita. Mielenkiintoista ja hämmentävää.
Semmoista vielä, että olin itsekin muutama vuosi sitten kusessa opinnäytetyöstäni. Jos olisin käyttänyt kaiken ajan opinnäytetyön tekemiseen sen sijaan että murehdin sen tekoa, se olisi voinut olla hyväkin. Aina vaan lykkäilin sitä, kunnes aikaa oli enää kaksi viikkoa ja jouduin väkertämään sen parissa kuin pieni eläin, yötkin. Sain sen ihme kyllä valmiiksi deadlineen mennessä.
Mä en voi millään tietää mikä on tanssikone, tai saati miten sellaista voi harrastaa. Mä pyrin aina viimeiseen asti välttämään tanssimista ja auton ajamista taskuparkkiin.
Mä luin eilen jonkun kanadalaisen pojan blogia, se vasta kummallinen kaveri on, sen tarkoituksena on vaihtaa klemmari asuntoon. Jaa miten? Noh, se vaihtaa esineen aina vähän suurempaan ja parempaan, kuin mitä se edellinen on, se aloitti semmosesta klemmarista, vaihtoi sen kynään, sitten se vaihtoi sen johonkin doorknobiin, jne, kunnes asunto olisi sen. Ja kertoo sitten väliaikatietoja netissä. Se oli alottanut sen vaihto-operaation viime heinäkuussa, ja oli se jo aika pitkällä. Täytyypä kattella jos saan joskus viel kaivettua sen osotteen.
Sen tanssikoneen virallinen nimi taitaa olla tanssimatto:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tanssimatto
Hmmm. Kuullostaa iäisyysprojektilta vaihtaa klemmari asuntoon, kärsivällinen pitäis kyllä olla, itse en ole sitä vähääkään. Jos löydät osoitteen, laita linkki, kuullosti just sellaselta projektilta, jonka voisin töissä lukee läpi välttyäkseni itse työnteolta.
Nyt yritän ymmärtää exceliä, mutta heti kun numerot astuu kuvioihin, tipautan itseni kärryiltä. Työn valmistuminen kaatuu varmasti tohon exceliin. Ärr.
Lähetä kommentti