Kyllä urheilu kannattaa. Olin lenkillä reippaasti sunnuntai-aamuna kello 11.00. Otin sitten ja pomppasin kunnolla oikeen jalan nilkan päälle ja kolautin vasemman jalan polven asfalttiin. Keräsin siin asfaltilla ylpeyteni rippeitä ja istuskelin aikani ennen kuin kampuutin ylös. Noin kymmenestä ohikulkijasta vain 1 tuli kysyy, ett oonks ok. Hyvä Helsinki. Onnuin sit pari kilsaa kotiin ja kävin polilla. Tuomiona onneks vaan nivelsiteiden revähdys. Tai no onneks ja onneks. Nilkkaluu on sellanen tennispallon kokonen ja turpoo vaan lisää. En ymmärrä, kuinka ikinä selvisin kotiin, kun nyt sängystä vessaan tai keittiöön pääseminenkin tuottaa suunnatonta tuskaa ja tekis mieli kiljuu morfiinia. Ja oih, kuinka kivaa onkaan konkata noi kaikki 5 kerrosta alaspäin, käyttää Herra Terrierii lenkillä ja konkata noi kaikki 5 kerrosta takas ylöspäin. Olenpas nyt pakosti sitten lomalla tämän viikon. Tosin pääsiäinen piti viettää Himoksella, mut tällä hetkellä ajatuskin siitä, että laittaisin jalkani laskukenkään saa mut inisemään kivusta. Ehkäpä sit lähen Vaasaan sairastamaan ja äidin paapottavaksi, katsotaan.
sunnuntaina, huhtikuuta 09, 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Kiitos. Vain mä ehkä pystyn tähän, lääkärit ainakin tulee tutuksi, kun käyn siellä näköjään noin kerran viikossa. Mitäköhän mä seuraavaks telon...?
Noin käy kun harrastaa liikuntaa.. Älä huoli, kyl Vaasa on parempi ku Himos. Ja mitä pääsiäisen viettoon tulee, nii ite oon sillon Heinolassa, mietippä sitä:|
Mut joo, mä etin aiemmin jotain semmosia ärsyttävien tyyppien blogeja, jolle vittuilla, mutta sitä en tie miten tänne eksyin. Ei tää paskempi blogi ole. Itse asiassa ihan ok½.
No mietin:)
Tästä mun blogista, ei tää nyt mitää voittaja-ainesta ole, mutta en mä tätä siks kirjotakkaan, ett pääsisin listoille. Mut ihan positiivista, etten kai oo ärsyttävä. Sellaisia kuitenki on ihan liikaa.
Lähetä kommentti