Tuuleesataa

Istuin kauan, liian kauan tuijottamalla tätä tyhjää ruutua, johon tätä blogii kirjotetaan. Mikä tän nimi on?
Aivot löi ihan tyhjää, tuijotin vaan.

Nykyään mun aivot lyö aina tyhjää. Tai sitten ne öisin rupee riivaa mua kaikilla tulevaisuus/nykyisyys ajatuksilla ja sitte ahdistaa eikä saa unta. Mun jokainen päivä menee siihen, ett mä vaan paniikissa kelailen, ett mitä mä teen mitä mä teen, mä haluun pois koulusta, mitä mä teen???!!??Sitte käy niin, että unohdan siin kelailun lomassa mennä kouluun. Niinku tänään. Heräsin seittemältä, söin aamupalaa, halailin Tomasta, menin Sepen kaa ulos, menin suihkuun, makoilin sängyllä ja sitt JUMALAUTA KELLO ON PUOL YHEKSÄN, MUNHAN PITI MENNÄ KOULUUN!!! Sen jälkeen vedin peiton korville ja nukuin kahteentoista. Se siitä koulusta. Kelasin myös viedä tenttikirjat kirjastoon, kun tänään oli eräpäivä, mutt sitte tajusinki, ett lainat voi uusii netissä. Ja Tadaa, voinki jäädä himaan jumittaa. Pitäisköhän lopettaa ajattelu ja ruveta toimiin? Ehkäpä.

Olis aika makeeta, jos joku ostais mulle kannettavan tietokoneen. Sitte mä voisin matkustella ja tehdä mun opinnäytetyötä. Tässä kohtaa jopa mua naurattaa. Aivan kuin mä sitä kuitenkaan tekisin. Vaasassa jotenkin hukkuu itsesääliin, masennukseen ja tylsyyteen eikä sitte voi tehdä mitää. Muualla on niin paljon tekemistä, ettei ehdi tekee mitään. Ehkä mun pitäis mennä mökille ja kirjotella siellä. Hmm...Sitte mä olisin ihan uusi, seesteinen ihminen, ku tulisin sieltä takasin. Sitt siellä ehkä laihtuiski, ku lähimpään kauppaan on muutama kilometri. Ei tulis syötyy paljo mitää ja pitäis urheilla pirusti, ett sais jotain syötävää. Hmm...