Olen tunnilla, opettelen SPSS:ää tai opettelisin, jos jaksaisin.

Masennus vaan jatkuu. Mökötän ja kiukuttelen päivät pitkät eikä mikään
tunnu miltään. Mutta ainakin mä oon yhtäkkiä jotenki ylikiintyny (tietty oon aina, mut nyt ekstrapaljon) mun koiraan, voisin vaan halailla sitä ne päivät pitkät, jotka mä mökötän.

Omituista on, ett mulla ei oo ees nälkä, vaan huono olo koko ajan. Kaikki ruoka kuvottaa, mut sitte on pakko syödä, ku rupee pyörryttää.

Viikonloppuna en aio tehdä mitään, ehkä mennä kotiin ja olla siellä jopa yötä. En tiiä.
Rahatilanne ei oikeen ees anna tehä mitää, tili taitaa olla tällä hetkellä miinuksella, en oo ees uskaltanu käydä kattoos.
Sitten kun mun säälittävä palkka tulee, se menee kokonaan laskuihin, vaikka mä halusin ostaa kengät. Plääh. Epäreilua.