...Caro hei sun täytyy muuttuu sun elämältä suunta puuttuu sä aina tartut tikkuun lyhimpään se ei johda mihinkään...

"Kotona" taas. Tai siis Vaasassa, jossa mulla ei kuitenkaa oo kotia tai siis kämppää ja postitki menee Poste Restantee. Oon ihan irrallinen. Makuunista soittivat töihin. Voiko tämän säälittävämpää olla. Kehuivat, että palkka on noussut jopa 6.22€/tunti. Rupesin itkemään.

En mä tänne jää, enhän? Pitäs vaan hoitaa jostain jotain miljoona euroo vuokratakuurahoja, niin pääsis pois. Luotan siihen, ett aina jotain duunii löytyy. Nyt mä vaan hengailen ja "teen opinnäytetyötä". Kävin mä sentään kirjastossa lainaamassa 14 paksua kirjaa, kaikki englanniks ja kaikki jotenki linkittyy matkailutuotteen markkinointiin. Kai mun teoriaosuus sitten käsittelee sitä. Ehkä.

Kohta mun pitää mennä kouluun pitää yhdelle opettajalle privaesitelmä ruotsiksi. Jee. Tuskin pysyn housuissani, kun en malta sitä elämystä odottaa.

Olin mä tänään reipaskin. Heräsin jo 09.00, kun rupes kaikki asiat ahdistaa (mm. repullinen -kirjaimellisesti- laskuja) ja lähdin koiran kanssa pitkälle lenkille, 4km.

Hain yhteen kongressitoimistoo Hkiin töihin, repesin siinä vaiheessa, ku rupesin kertomaan työkokemusta: Neljä-vitun-vuotta-vitun-Makuunissa. Järjestelepä sillä kongresseja.

A-H-D-I-S-T-A-A.